On kirpakka tammikuinen päivä, ja Ylivieskan Rannan koulussa valmistaudutaan vuosittaiseen Lasten Lumipäivät -talviurheilutapahtumaan, joka toteutetaan 7.–8. helmikuuta. Tämän vuoden tapahtuma sisältää neljä asemaa – mäkihyppyä, tarkkuusammuntaa laserkiväärillä, leikinomaista hiihtoharjoittelua ja palloilulajeja.
5.- ja 6.-luokkalaiset viettävät tiistain liikuntatunnin sukset jalassa. Ensin rosvoa ja poliisia ilman sauvoja ja sitten mäkihyppyä kaikille halukkaille.
”Yleensä noin kolmasosa luokan oppilaista uskaltaa hypätä mäestä. Kun vuonna 2016 järjestimme mäkihypyssä kaupungin koulumestaruuskisat, saimme 45 osanottajaa. Viime viikolla meillä oli iltaharjoituksissa 15 mäkihyppääjää”, kertoo Juha Torvikoski, joka on innokas mäkihypyn puolestapuhuja ja toiminut Rannan koulun opettajana vuodesta 2012.
Monetkaan koulut eivät pysty ylpeilemään omalla koulunpihan hyppyrimäellä, mutta Rannan koululaiset ovat voineet hypätä mäkeä jo vuodesta 2002 lähtien.
”Joinain vuosina lunta on tuotu tänne kuorma-autoilla, jotta hyppyrimäki saatiin pidettyä kunnossa, mutta tänä vuonna olemme yhdessä vanhempien kanssa kolanneet lunta pihamaalta. Nyt hyppyrillä on niin paksu kerros lunta, että se voi kestää vielä jonkin aikaa hiihtoloman jälkeen.”
Kaisla seisoo tornissa ja valmistautuu kauden ensimmäiseen hyppyynsä. Hän hyppää neljä metriä ja nousee ylös kavereiden kannustaessa.
Amalia hyppää seuraavaksi, peräti 6,5 metriä, joka sivuaa päivän ennätystä. Hän harrastaa mäkihypyn lisäksi voimistelua, salibandya ja kuorolaulua. Hänen ennätyksenä kotimäessä on 7,5 m. Mäki ei enää liiemmin tuo perhosia vatsaan.
”Aluksi jännitti, mutta nyt olen hypännyt jo niin monta kertaa, että se on vaan hauskaa”, hän sanoo.
Kuten monet muutkin Rannan koululaiset, hän haluaisi kokeilla hyppäämistä isommasta mäestä, jotta perhoset palaisivat vatsanpohjaan.
”Haaveilen, että voisimme joskus lähteä kaikkien halukkaiden kanssa johonkin sisämaan suurempaan mäkeen”, Juha Torvikoski sanoo.
Kaisla saa kavereineen siihen saakka hioa tyyliä ja ehkäpä ottaa mallia Pyeongchangin ja muiden suurmäkien mäkikotkista.
