Nato-jäsenyyden suhteen Gustav Hägglund on muuttanut kantaansa – kahdesti.
”Nato-jäsenyyttä pidettiin pitkään luonnollisena jatkona Suomen läntiselle integraatiolle. Mutta kun vierailin EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana kymmenessä maassa, jotka olivat ehdolla EU:hun ja Natoon, sain kerta toisensa jälkeen kuulla saman laulun.”
”He halusivat romuttaa yleisen asevelvollisuuden ja leikata puolustuksen vain parin tuhannen sotilaan kriisinhallintajoukoksi, joka voisi osallistua Naton ja USA:n operaatioihin. Sen lisäksi he luottivat siihen, että kiitollinen USA puolustaisi heitä.”
”Se oli vaarallinen ajattelutapa, joka olisi voinut levitä Suomeen, jos olisimme liittyneet Natoon. Oma, uskottava puolustus on varmin tapa taata maan itsenäisyys ja turvallisuus. Ulkopuolinen apu on tervetullutta, ja mitä paremmin maa taistelee, sitä enemmän apua se todennäköisesti saa.”
Vierailtuaan ehdokasmaissa Hägglund ryhtyi vastustamaan Suomen liittymistä Natoon.
Sitten Venäjän sota Ukrainaa vastaan kumosi yhdellä kertaa kaikki argumentit Nato-jäsenyyttä vastaan. Hägglund ryhtyi jälleen Naton kannattajaksi 24. helmikuuta 2022.
Miksi Putin antoi käskyn hyökätä Ukrainaan?
”Tärkein tekijä oli varmaankin Putinin halu palauttaa Venäjän suurvalta-asema Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, samalla tavalla kuin Stalin loi imperiumin uudelleen ensimmäisen maailmansodan tappion jälkeen. Putin pitää itseään tsaarien perillisenä, ja näin ollen hän on velvollinen palauttamaan heidän keisarikuntansa.”
Mutta Putin teki virhearvion.
”Putin uskoi voivansa vallata Ukrainan yhtä helposti kuin hän vuonna 2014 onnistui hyökkäyksessään Krimin niemimaalle ja separatistialueille. Mutta venäläiset kohtasivat isänmaallisia ukrainalaisia, jotka olivat valmiita urheasti puolustamaan maataan.”
”Venäläisten käsittämättömät mokat johtuivat arvatenkin siitä, että eri tiedusteluorganisaatiot kilpailivat Putinin suosiosta eivätkä uskaltaneet raportoida asioista, joista tämä ei olisi pitänyt. Samankaltaisuudet Stalinin vuoden 1939 hyökkäykseen Suomea vastaan ovat silmiinpistävät”, Hägglund kertoo.
Voimme ainoastaan spekuloida, miten sota päättyy, hän sanoo.
”Vallankaappaus Moskovassa olisi pehmein ratkaisu. Putin joutuisi ottamaan syyn niskoilleen kaikista julmuuksista, ja uusi johto voisi pyytää anteeksi ja luvata parantaa suhteita länteen.”
”Toivo elää, että Venäjän suurvallan joutsenlaulu on alkanut. Suurvalta syntyi Pietari Suuren voitettua Poltavan taistelun Ukrainassa 1709 ja nähtävästi kuoli Putin Pienen virhearvioon Ukrainassa 2022”, Gustav Hägglund toteaa.
Gustav Hägglund ihastui persialaismattoihin YK-komennuksellaan Damaskoksessa.
Kunnioitettavat sotaveteraanit
Vaikka Suomen sotaveteraanit kantoivat harteillaan kamalia koettelemuksia, on ihailtavaa, miten hyvin monet heistä pystyivät palaamaan siviilielämään, kertoo Gustav Hägglund.
”Luin, että tällä vuosituhannella Irakin ja Afganistanin sodissa on kaatunut 8 000 amerikkalaissotilasta, mutta 40 000 sotilasta on tehnyt itsemurhan palattuaan kotiin. Siis viisinkertainen määrä! Millaisia traumoja rintamalla taistelleella 600 000 suomalaisella onkaan mahtanut olla. Silti he rakensivat tämän maan. Sille sukupolvelle täytyy kyllä nostaa hattua.”
”Sotilaat eivät halunneet puhua sodasta, joten kokemus oli varmasti henkisesti erittäin raskas. Myöskään isäni ei halunnut kertoa sodasta. Hän puhui kyllä mielellään vapaussodasta, johon hän osallistui nuorena poikana, mutta hän ei pukahtanutkaan talvisodasta ja jatkosodasta, joissa hän johti armeijakuntia. Sen on täytynyt olla pirunmoinen trauma!”
