Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin energia-analyysipäällikkö Hilda Dahlsten on herättänyt suurta huomiota Ruotsissa kysymällä, miten suuren riskin poliitikot ovat valmiit ottamaan energiahuollossa.
Ruotsin tehotasapaino heikkenee kolmen vuoden kuluessa yli 2000 MW ja on normaalitalvena huipputehon aikana 1500 MW miinuksella. Kerran-kymmenestä talvena (ts. kun talvi on niin kylmä kuin se tilastollisesti on kerran 10 vuodessa) alijäämä on siis 3000 MW.
Svenska Kraftnätin hankkima tehoreservi on jo laskettu mukaan näihin lukuihin. Näiden skenaarioiden mukaan Ruotsi on toisin sanoen merkittävästi riippuvainen tuontisähköstä tai vaihtoehtoisesti joutuu sulkemaan osia sähköverkosta.
Koska Suomi on ollut jo pitkään riippuvainen sähköntuonnista pakkaskausina, ilmeisenä vaarana on, että tuonti Ruotsista hiipuu siinä tilanteessa.
Viime talven huippukuormatunti Ruotsissa, 28. helmikuuta klo 9–10, antaa osviittaa, mitä ehkä tuleman pitää. Ruotsin sähkönkulutus oli tuon tunnin aikana noin 26300 MW. Tuotanto oli samaan aikaan 25200 MW, loput 1100 MW tuotiin maahan.
Karlshamnsverket, tehoreservinä toimiva öljylauhdevoimala, käynnistettiin minimitehoonsa, mutta se ei lopulta joutunut tuottamaan sähköä verkkoon.
”Tilanne oli onnekas siltä osin, että ydinvoimaa ja vesivoimaa voitiin ajaa täydellä teholla ja että tuulivoima tuotti yli keskiarvonsa sekä Ruotsissa että naapurimaissa”, Hilda Dahlsten sanoo.
Tuulivoimatuotanto pysyi Ruotsissa 2500 MW:ssa kaikkein kriittisimmät tunnit, käyttökerroin oli noin 35 %. Muutamaa päivää aiemmin tuulivoima oli tuottanut ajoittain vain runsaat 100 MW. Jos tuulivoimatilanne olisi ollut tämä, 28. helmikuuta olisi jouduttu erittäin kriittiseen tilanteeseen.
Tuleva tehotasapainon raju heikkeneminen johtuu ennen kaikkea Ringhalsin kahden ydinreaktorin suunnitellusta sulkemisesta v. 2019 ja 2020. Niiden myötä katoaa 1700 MW.
Samaan aikaan sähköntarve kasvaa Ruotsissa ennustettua nopeammin. Ruotsin väkiluku kasvaa, yhä useampia toimintoja sähköistetään, sähköautot ja palvelinsalit kuluttavat suuret määrät sähköä ja tehoa. Miten paljon tuotantokapasiteettia pitäisi lisätä?
”Rehellinen vastaus on, ettei kukaan tiedä”, Hilda Dahlsten sanoo.
Hilda Dahlstenin numerojumppa voi mahdollisesti vaikuttaa teoreettiselta. Kuitenkin sinä päivänä kun Suomi –30 asteessa joutuu sulkemaan sähköntoimituksia, kokemus voi olla raaka etenkin niille poliitikoille, jotka joutuvat tulilinjalle vastuullisia etsittäessä.
Hilda Dahlsten kysyykin poliitikoilta:
”Mikä on hyväksyttävä epävarmuustaso sähköjärjestelmässä, joka on nyky-yhteiskunnassa elintärkeä? Kuinka jännittäväksi tilanne halutaan vetää?”
