Ruotsissa ydinreaktorit Oskarshamn 1 ja 2 sekä Ringhals 2 on suljettu etuajassa – Ringhals 1:llä on edessään sama kohtalo tänä vuonna – yhtiöiden muutama vuosi sitten tekemien päätösten1 seurauksena. Suomessa sitä vastoin rakennamme uutta ydinvoimaa sekä Olkiluodossa että Hanhikivessä. Lisäksi meillä hallitus tarkastelee säteilyturvalainsäädäntöä ja pyrkii standardoimaan turvallisuusvaatimukset ja parantamaan edellytyksiä pienten moduulireaktoreiden rakentamiselle. Niitä voitaisiin käyttää kaupungeissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Näemme ydinvoiman eri tavalla Pohjanlahden molemmin puolin.
Yleinen mielipide on vaihdellut ajan myötä Ruotsissa. Vuoden 1980 kansanäänestyksen voitti ehdotus ydinvoiman lakkauttamisesta työllisyyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta mahdollisessa aikataulussa. Barsebäckin reaktorit, samaa vuosimallia kuin Loviisan reaktorit, suljettiin v. 1999 ja 2005. Kansanäänestys vaikutti aivan selvästi ydinvoima-alaan, ja ruotsalaisreaktoreiden hyötysuhde on jo pitkään ollut suomalaisreaktoreita heikompi. Suomen reaktorit ovat tehokkuudeltaan maailmanennätystasoa.
Nykyään Ruotsissa suhtautuminen ydinvoimaan on kuitenkin yleisesti myönteisempää, ja eduskunnassa neljä puoluetta on selkeästi ydinvoiman kannalla. Suomessa ydinvoima on yleensä nauttinut vakaata ja vahvaa hyväksyntää, ja sitä on pidetty luonnollisena energialähteenä energiaintensiiviselle teollisuudellemme.
Pohjoismaiden hyvinvointi lepää pitkälti energiaintensiivisen teollisuuden varassa. Teollisuus kuluttaa Pohjoismaissa puolet sähköstä, Keski-Euroopassa kolmasosan. Pohjoismaat ovat kautta aikojen hyödyntäneet tehokkaasti voimajärjestelmänsä eri resursseja pohjoismaisen sähkömarkkinan ja vahvan, valtionrajat ylittävän kantaverkon ansiosta. Nykyään pohjoismainen sähkömarkkina on lähestulkoon hiilidioksiditon, sillä jäljellä on vain muutama fossiilinen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos. Muilta osin sähkömme tuotetaan tätä nykyä lähinnä vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sekä biomassalla.
Pohjoismailla on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastoneutraaliuden ja -johtajuuden suhteen. Suomi on asettanut riman korkeimmalle ja tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Ruotsissa tavoitteena on vuosi 2045, Tanskassa 2040 ja Norjassa 2050. Nämä tavoitteet vaativat teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden voimakasta energiamurrosta hyvin lyhyessä ajassa. Murros edellyttää teollisuusprosessien voimakasta sähköistämistä. Fortumissa arvioimme, että Pohjoismaiden sähkönkysyntä kasvaa nykyisestä 390 TWh:sta vuodessa noin 600 TWh:iin vuodessa, jotta saavutamme ilmastoneutraaliuden ja pystymme tuottamaan kaiken sähkön ilman hiilidioksidipäästöjä.
Tästä energiamurroksesta selviämiseksi meidän on työskenneltävä monella rintamalla. Tarvitsemme lisää voimantuotantoa, sekä tuuli- että ydinvoimaa. Tarvitsemme nykyistä vahvemman pohjoismaisen kantaverkon ja parempaa yhteistyötä maiden energia- ja ilmastopoliittisten aloitteiden koordinointiin. Meidän on myös uudistettava sähkömarkkina, jotta se kannustaa kysyntäjoustoihin. Kulutuspuolen on tulevaisuudessa toimittava tuotantopuolen suuntaan nykyistä joustavammin.
Voimme siis odottaa, että tuulivoima laajenee Pohjoismaissa merkittävästi, sekä maalla että merellä. On kuitenkin selvää, ettei se ratkaise kaikkea energiatarvetta. Tuulivoiman yleinen hyväksyntä kohtaa nyt ensimmäiset vakavammat haasteensa; etenkin Norjassa mielipide puoltaa tuulivoimarakentamisen voimakasta rajoittamista. Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa myös kantaverkkojen kapasiteettirajat alkavat olla esteenä uuden tuulivoiman rakentamiselle.
Lisäksi tuulivoima ei yksin riitä, sillä se on katkonaista, tuottaa sähköä vain tuulisella säällä, noin kolmasosan ajasta. Näin ollen tarvitsemme järjestelmässä perusvoimaa myös jatkossa.
On tärkeää säilyttää jäljellä oleva hiilidioksiditon perusvoimamme. Kaikkia ilmastonmuutosta jarruttavia ja energiamurroksen mahdollistavia resursseja tarvitaan. Nykyisen pohjoismaisen ydinvoimakannan tulee saada toimia elinkaarensa loppuun. Mikäli se on teknisesti ja turvallisuuden kannalta järkevää, nykyisiin reaktoreihin tulee myös tehdä elinkaaripäivityksiä. Olemme jo investoineet näihin resursseihin ja ratkaisseet jätteen loppusijoituksen.
Tarvitsemme energiamurroksen toteuttamiseen Olkiluodon ja Hanhikiven uusia reaktoreita yhdessä mittavan uuden tuulivoiman kanssa. Pohjoismaat voivat olla 2040-luvulla maailman ensimmäinen alueellinen ilmastoneutraali energiajärjestelmä, koska sähköjärjestelmämme on hyvä yhdistelmä tuulivoimaa, ydinvoimaa ja vesivoimaa.
1 Fortum on Oskarshamnin vähemmistöosakas ja vastusti lakkautuspäätöstä v. 2016.
