Syksyn rajut Aila- ja Topi-myrskyt antoivat jälleen muistutuksen siitä, että kaatuvat puut tai muut äärimmäiset rasitukset voivat tilapäisesti vaurioittaa sähköverkkoja. Suomessa kymmenet tuhannet kuluttajat kärsivät sähkökatkoista, myös osa Katternö-yhtiöiden asiakkaista.
Monet seurasivat tilannetta sovelluksen häiriökartan avulla ja saivat siitä tietoa omasta alueestaan. Mutta vaikka häiriökartta antaa hyvän yleiskuvan, se ei kerro kaikkea.
”Häiriökartta osoittaa vain 20 kV verkon muuntopiirin häiriöt, ja niistä myös me valvomossa olemme tietoisia. Sitä vastoin tarvitsemme edelleen sähköasiakkaiden apua pienjänniteverkkojen vikailmoituksissa”, sanoo Herrfors-Verkon käyttöpäällikkö Henrik Snellman.
Jos paljastuu, ettei sähkö ole palautunut asiakkaalle 20 kV verkon korjauksen jälkeen, aloitetaan vianhaku pienjänniteverkossa. Osa vioista voidaan korjata erilaisilla etämekanismeilla, mutta myrskyvahingoissa sähköverkkoyhtiöt joutuvat yleensä lähettämään väkeä kentälle raivaamaan kaatuneita puita ja korjaamaan verkkoa.
”Lähetämme partion, joka etsii häiriön syntypaikan. Siksi arvostamme sitä, että asiakkaat ottavat yhteyttä valvomoon, jotta saamme mahdollisimman paljon tarkkaa tietoa.”
Vikailmoituksen voi tehdä mielellään puhelimitse tai 24/7-sovelluksen kautta.
”Varminta on soittaa. Jos linja on varattu, kannattaa jäädä odottamaan. Valvomo saa kyllä vikailmoitukset sovelluksenkin kautta, mutta se voi tapahtua viiveellä”, Henrik Snellman sanoo.
Tarkista näkyykö naapurissa valoa
Syyskuun Aila-myrsky antoi hyödyllisiä kokemuksia. Valvomoon saapui lukuisia vikailmoituksia ja valvomo puolestaan vastasi, että korjaustyö oli alkanut. Mutta tiedoissa havaittiin myös aukko.
”Koska meillä oli häiriöitä 20 kV verkossa, valvomohenkilöstö oletti, että soittajat olivat juuri siitä syystä jääneet sähköttä. Mutta myös pienjänniteverkossa oli vaurioita, mistä emme olleet tietoisia. Kun saimme 20 kV verkon jälleen kuntoon, oletimme, että sähkö oli saatu palautettua kaikille asiakkaille”, Henrik Snellman selittää.
Osa asiakkaista odotti kuitenkin vielä kärsivällisesti sähkön palautumista. Ongelmana oli, että pienjänniteverkon viat olivat kuitenkin edelleen korjaamatta.
”Jotta voimme välttää tämän toistumisen, toivomme vikailmoituksen tehneiden asiakkaiden seuraavan häiriökartalta tilanteen kehittymistä. Jos kartta näyttää, että vika on korjattu mutta sähkökatko silti jatkuu, on syytä soittaa valvomoon ja ilmoittaa tästä. Tarkista mielellään myös, onko naapuri saanut sähköt takaisin, sillä vika voi olla myös oman talon sähköjärjestelmässä”, Henrik Snellman sanoo.
”Omat sivut” hyvä vaihtoehto
Eri palveluihin pääsee lähtökohtaisesti ”Omat sivut” -linkistä Herrforsin verkkosivuilta. Siellä voi ladata mobiilisovelluksen, ilmoittautua tekstiviestipalveluun ja tarkistaa häiriökartan.
Omille sivuille kirjaudutaan asiakasnumerolla ja kulutuspaikkanumerolla, jotka löytyvät omasta sähkölaskusta. Suunnitelluista ja suunnittelemattomista sähkökatkoista ilmoitetaan asiakkaan antamaan sähköpostiosoitteeseen ja (enintään kolmeen) kännykkänumeroon.
”Näillä kanavilla saadaan tieto nopeasti ja tehokkaasti suoraan niille asiakkaille, joita jokin tietty sähkökatko koskee. Asiakkaat voivat luottaa siihen, ettemme lähetä tekstiviestipalvelun kautta mainoksia vaan ainoastaan hyödyllistä tietoa”, Henrik Snellman sanoo.
”100 prosentin käyttövarmuuteen tuskin pääsemme”
Vaikka sähköverkkoja parannetaan jatkuvasti, ulkoiset tekijät, lähinnä sää ja tuuli, voivat lisätä kuormitusta niin, että sähkönsaanti keskeytyy.
Sään voimien lisäksi myös linnut ja muut eläimet aiheuttavat sähkökatkoja, tosin vähäisemmässä määrin. Osa katkoista voidaan lukea inhimillisen tekijän syyksi, kun esim. kaivinkone tai nosturiauto on katkaissut sähköjohdon. Tilapäiset sähkökatkot ovat realiteetti, josta meidän tulee yrittää selvitä parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa.
”Emme varmaankaan koskaan saavuta 100 prosentin käyttövarmuutta, mutta teemme kovasti työtä sähköverkon säänkestävyyden lisäämiseksi. Herrfors on esimerkiksi viiden viime vuoden aikana kaivanut keskimäärin 40 km maakaapelia vuodessa 20 kV:n verkossa”, Henrik Snellman kertoo.
Samaan aikaan teiden varsille vedetään uusia ilmajohtoja korvaamaan niitä, jotka kulkevat vaativassa maastossa ja ovat vaarassa jäädä kaatuvien puiden alle.
”Nykyiset ilmajohdot kestävät huomattavan paljon enemmän kuin vanhat mallit. Ne selviävät raskaista lumikuormista ja jopa kaatuvista puista. Mutta kuten sanottu, tuskin pääsemme koskaan täysin häiriöttömiin sähköverkkoihin”, Henrik Snellman sanoo.
