Etelä-Ruotsi (sähköalueet SE3 ja SE4) erottuu eniten skenaarioissa, jotka eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E esitteli 1. joulukuuta koskien Euroopan sähköhuoltoa meneillään olevan talven partaalla (joulu–maaliskuu).
Kun tarkastellaan asennettua kokonaistuotantokapasiteettia suhteessa odotettuun enimmäissähkönkulutukseen, oli Skånen alue jopa huonoin kaikista raportin 50 eurooppalaisesta sähköalueesta. Norrland erottui edukseen, sillä alueella oli eniten asennettua kapasiteettia suhteessa sähkönkulutukseen.
Myös Suomi nousee esille, kuten oheinen kartta osoittaa. Suomi on Euroopan harvoja sähköalueita, joissa lämpöenergiaan ja vesivoimaan pohjautuva sähköntuotanto – eli kaikki suunniteltavissa oleva voima – ei yhdessä riitä kaikissa tilanteissa tuottamaan alueille tarpeeksi sähköä.
Toisin sanoen Suomi on riippuvainen suunnittelemattomasta sähköntuotannosta (kuten tuulivoimasta) ja tuonnista.
Raportin toinen silmiinpistävä havainto on, että hiilen puute Saksan ja Puolan voimalaitoksissa ei juurikaan johda sähköpulan riskiin niissä maissa vaan etupäässä Ranskassa – ja Ruotsissa. Siis: hiilen puute Saksassa lisää sähköpulan riskiä Ruotsissa (mikä vaikuttaisi myös Suomen sähköntuontiin Ruotsista). Tämä perustuu sähkövirtoihin, jotka simulaatioiden mukaan syntyvät sähköjärjestelmässä tällaisessa tilanteessa.
ENTSO-E:n raportin neljä skenaariota koskevat tavallista kysyntää, tavallista kysyntää yhdistettynä markkinoiden ulkopuolisiin varantoihin (”non-market resources”), skenaarioon, jossa on viiden prosentin vähentynyt kysyntä, sekä skenaarioon, jossa on eri riskitekijöiden yhteisvaikutuksia (”combined sensitivity”) Jokaisessa neljässä skenaariossa Suomi luokitellaan riskialueeksi yhdessä Etelä-Ruotsin, Ranskan, Irlannin ja Sjællandin kanssa. Ilman lukujen lähempää tarkastelua voidaan todeta, että Ranska on skenaarioiden mukaan ylivoimaisesti suurimpien haasteiden edessä (sähköpulan riski 9–71 tuntia talvikuukausina), perässään Irlanti (9–16 tuntia).
Suomi selviytyy parhaiten skenaariossa, jossa on viiden prosentin vähentynyt kysyntä (sähköpulan riski 0,02 tuntia), ja huonoiten skenaariossa, jossa on riskitekijöiden yhteisvaikutuksia (10,99 tuntia). Se on kolmanneksi heikoiten Euroopassa, 50 sähköalueen joukosta 48. sijalla.
Helmikuun alussa voidaan todeta, että kylmä sää rasitti Suomen sähköjärjestelmää muutaman viikon ajan joulukuussa, mutta sen jälkeen epätavallisen lämmin ja tuulinen talvisää on suojellut sähköjärjestelmää vakavammilta stressitesteiltä.
