”Täysin uusi tilanne meille pohjalaisille”
Suomi viettää 100-vuotisjuhlaansa tänä vuonna, ja voimme samalla juhlia sitä, että metsissämme on nyt moninkertainen määrä suurpetoja verrattuna Suomen itsenäistymisen aikaan.
Vuonna 1917 kaikki suurpedot olivat enemmän tai vähemmän hävinneet, vain itärajan syrjäseuduilla esiintyi tuolloin jokunen karhu ja ilves. Suurpetojen määrä alkoi kasvaa vasta 1970-luvun jälkeen.
Pohjanmaalla niiden määrä on lisääntynyt periaatteessa 1990-luvulta lähtien, joten nykyään meillä on hyvät mahdollisuudet nähdä karhu, susi, ilves tai ahma missäpäin maakuntaa tahansa.
Ne eivät nykyisin tiukasti säännellyn, valvotun ja ankarasti määritellyn kiintiömetsästyksen lisäksi joudu kohtaamaan todellista uhkaa. Osa petoeläimistä kuolee vuosittain liikenne- tai muissa onnettomuuksissa, mutta määrä on mitätön.
Tuoreimman arvion mukaan Suomessa on noin 2500 ilvestä, 2000 karhua, 250 ahmaa ja 220 sutta. Petoeläimiä esiintyy nykyään kaikkialla Suomessa.
Tämän äärettömän positiivisen kehityksen valossa on merkillistä, että kaikki suurpedot ovat silti uhanalaisten lajien listalla. Syyt liittyvät uhanalaisuusasteen arviointikriteereihin, joiden yhtenä lähtökohtana on suurpetojen sijainti ravintopyramidin huipulla. Se tarkoittaa samalla, ettei niitä ekologisista tai luonnollista syistä voi koskaan esiintyä suurina määrinä.
Kriteerit on käytännössä asetettu niin, että tuskin mikään suurpedoista voi koskaan saavuttaa niin suurta populaatiota Suomessa, että ne voitaisiin poistaa uhanalaisten lajien listalta. Näin viranomaiset ja luonnonsuojelijat ovat hankkineet ”tieteellisen” perustan hyvin pidättyväiseen suhtautumiseensa petoeläinkantojen rajoittamiseen.
Pohjanmaalla vähintään kolme ihmissukupolvea ei ole koskaan elänyt samanaikaisesti suurpetojen kanssa. Tilanne on siis uusi meille pohjalaisille, ja se on helppo unohtaa petoeläimistä käytävässä keskustelussa. Niitä joko pelätään aivan liikaa tai sitten vaikeuksia vähätellään.
Rinta rinnan elinvoimaisten suurpetopopulaatioiden kanssa eläminen on todellisuudessa hyvin haastavaa. On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi lähivuosien tilanne kehittyy Pohjanmaalla.
