Ebba Brahe syntyi aatelissukuun vuonna 1596. Isä Magnus ja isänisä Per Brahe olivat kreivejä, isänäiti Beate kuului Stenbockin vapaaherrasukuun. Äiti Brita syntyi Leijonhufvudin kreivisukuun, äidinäiti Ebba Lilliehöökin ritarisukuun.
Ebba Brahella oli suora yhteys kuningasperheeseen, sillä hänen äidinisänsä Sten Leijonhufvud oli Kustaa Vaasan lanko. Pietari Brahe nuorempi – joka syntyi v. 1602 ja tuli sittemmin tunnetuksi Suomen kenraalikuvernöörinä – oli hänen serkkunsa.
Ebba syntyi äidinäitinsä maatilalla Lärjeholmissa lähellä Norjan rajaa. Paikkakunta oli luultavasti tarkkaan harkittu. Elettiin levottomia aikoja, sillä Ebban synnyinpäivänä 16. maaliskuuta Pälkäneen käräjillä suoritettiin tutkinta sen johdosta, että sotilaat olivat raa’asti pahoinpidelleet Pakkalan kylän naisia ja miehiä sotavasaroin ja solmuruoskin. Tämä oli yksi tapahtumista, joka edelsi niin kutsuttua nuijasotaa.
Ebbasta tuli 15-vuotiaana v. 1611 kuningatar Kristiinan hovineiti Brita-äidin kuoleman jälkeen. Tätä kautta hän oppi tuntemaan kuninkaalliset lapset, heidän joukossaan vuotta vanhemman kruununprinssi Kustaa Aadolfin.
Kaarle IX kuoli vielä samana vuonna ja Kustaa II Aadolfista tuli kuningas, vaikka hän joutui teini-ikäisenä odottamaan kuninkuuden täysiä valtuuksia.
Kustaan ja Ebban tunnettu rakkaustarina on innoittanut monia kirjailijoita. Rakkaus oli selvästi molemminpuolista. Vuonna 1612 lähettämässään kirjeessä Kustaa kutsui Ebbaa ”sydämensä rakastetuksi” ja muistutti häntä tämän lupauksesta puhua isänsä kanssa – oletettavasti kosinnasta.
Kristiina-äiti, leskikuningatar, sen sijaan vastusti liittoa. Vain ruhtinaan tytär olisi tarpeeksi hyvä hänen pojalleen. Kustaa aneli kirjeitse Ebbaa, ettei hän kuuntelisi hovin väkeä, joka ”yrittää kääntää sinut pois luotani”. Syntyi valtakamppailu, jonka Aadolf II lopulta hävisi äidilleen; kuningas meni naimisiin Maria Eleonooran, Brandenburgin vaaliruhtinaan tyttären kanssa.
Jakob de la Gardie lähestyi Ebban isää ja sai liitolle siunauksen, vaikka kuningas vielä vokotteli Ebbaa. Jakob oli niittänyt mainetta sotamarsalkkana mm. Novgorodin ryöstöretkellä.
Jakobin isä oli ranskalainen sotapäällikkö Pontus de la Gardie, joka oli päätynyt Ruotsiin sotavankina. Jakobin äiti Sofia Johansdotter oli syntynyt avioliiton ulkopuolella, mutta hän oli Juhana III:n tunnustama tytär. Tästä syystä Jakob muutti vanhempiensa kuoleman jälkeen äidinäitinsä Kaarina Hannuntyttären luokse Suomeen; Kaarina omisti maatiloja mm. Paraisilla, Pirkkalassa ja Kangasalalla.
Ebban ja Jakobin kohtaaminen sujui hyvin, ja häitä vietettiin Tukholman suurkirkossa juhannuspäivänä 1618. Kustaa II Aadolf oli kutsuttu, mutta tärkeät asiat kuulemma pakottivat hänet merelle samana päivänä.
Ebban ja Jakobin avioliitto oli ilmeisesti onnellinen. Heille syntyi 14 lasta, joista seitsemän selviytyi aikuisikään. Lapsena kuolleen Pontus-esikoisen ympärillä vallinnut hiljaisuus viittaa siihen, että hän oli sairaalloinen tai vammainen.
Jakob oli käytökseltään leppoisa ja teki perheen kodista seurapiirielämän keskuksen. Kuningatar Kristiina kuvaili Jakobia avoimeksi, puheliaaksi ja teeskentelemättömäksi henkilöksi, jolla saattoi myös olla kiivas luonne.
Jakob esitetään pidettynä ja kunnioitettuna aviomiehenä ja isänä.
”Jakobin ja Ebban avioliitossa on selkeitä merkkejä siitä, että Jakob todellakin välitti Ebbasta suuresti. Kun Ebba oli kipeä tai makasi lapsivuoteessa, Jakob päätti pysyä hänen rinnallaan velvollisuuksistaan huolimatta”, kertoo Svante Norrhem, joka on kirjoittanut Ebbasta elämäkerran.
Ebba ilmaisi vastaavalla tavalla rakkauttaan ja huolehti Jakobista, kun tämä sairastui harmaakaihiin 1620-luvulla. Ebba joutui myöhemmin syöttämään häntä kuin lasta ja opastamaan hänet joka paikkaan. Kaikesta huolimatta Jakob säilytti hyväntuulisuutensa, ja Norrhemin mukaan Ebba ylisti hänen kärsivällisyyttään.
Ebba Brahe ja Jakob de la Gardie omistivat valtavia tiluksia valtakunnan länsi- ja itäosissa. Palveltuaan Tallinnan ja Riikan kuvernöörinä Jakob asettui perheineen Tukholmaan. Avioparin talonrakennushankkeesta muodostui Ruotsin puhutuin, ja heidän kotinsa tunnettiin Makalös-palatsina (suom. verraton).
Sijainti Kungsträdgården-puutarhan vieressä oli erinomainen perheelle, joka halusi esitellä voimaansa ja loistoaan. Palatsin kattoterassilta oli upea näkymä kuninkaalliseen palatsiin. Rakennusta kannatteli 18 000 puupaalua. Viidennen kerroksen huipulle rakennettiin huvimaja. Portaalipylväitä koristivat kiveen hakatut kanuunat. Kivityötaide, veistokset, ikkunoiden kehykset ja kartussit muodostivat rakennuksen koristeelliset yksityiskohdat – kaikki parhaimpien taiteilijoiden ja käsityöläisten luomuksia.
