Brexit, Ison-Britannian ilmoitus erota EU:sta, aiheutti shokkiaallon, joka tuntuu edelleen vahvana ja pakottaa EU-johtajat tekemään kaikkensa vahvistaaksen unionin liitoksia kestämään tulevia rasituksia.
Uhkakuva on selvä: seuraavan kerran voi olla Ranskan ja Alankomaiden vuoro äänestää erosta vaalituloksesta riippuen. Saksankin tulevaisuudessa on kysymysmerkkejä: pysyykö ”Äiti Eurooppa”, Angela Merkel, kanslerina vai syrjäytetäänkö hänet?
Lisäksi Itä-Euroopan maat ovat monissa tapauksissa mahdollisia levottomuuspesäkkeitä, minkä pakolaiskriisin herättämät mielipiteet selvästi osoittivat.
Tätä taustaa vasten ei ollut yllätys, että EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti hiljattaisessa State of the Union -puheessaan esiin ilmasto- ja energiayhteistyön EU-maita yhdistävänä tekijänä.
”Älykkäämpi energiankäyttö yhdessä kunnianhimoisten ilmastotoimien kanssa luovat uusia työpaikkoja ja kasvua. Se on paras investointi Euroopan tulevaisuuteen ja taloutemme modernisointiin”, Juncker selitti.
EU-maiden energiajärjestelmien yhdistämisessä hän korosti Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan keskinäisen sopimuksen tärkeyttä, jotta Itämeren itäosien ”energiaeristyneisyydestä”, selkosuomella siis Venäjä-riippuvuudesta, päästäisiin eroon.
Juncker totesi EU-komission tukeneen uusia Viron ja Suomen välisiä kaasuputkia sekä Kreikan, Bulgarian, Unkarin, Romanian ja Itävallan maakaasuverkkojen yhdistämistä. Niiden ansiosta Kaspianmeren alueen maakaasu ja muiden lähteiden nesteytetty maakaasu pääsevät Keski-Eurooppaan, Juncker sanoi.
Tietenkin tähän liittyy painavia turvallisuuspoliittisia vastalauseita, kuten Nord Stream 2 ‑hankkeen kovat äänenpainot osoittavat. Itä-Euroopan yhdeksän jäsenmaan johtajat ovat Junckerille osoittamassaan avoimessa kirjeessä vakavasti neuvoneet luopumaan hankkeen toteutuksesta.
Ilmastonmuutoksesta Juncker muistutti, että Euroopan neuvosto allekirjoitti huhtikuussa ns. Pariisin sopimuksen.
”Sopimus tarjoaa viimeisen mahdollisuuden jättää tuleville sukupolville vakaampi maailma, terveempi planeetta, oikeudenmukaisempi yhteiskunta ja parempi talous”, Jean-Claude Juncker toteaa.
30. syyskuuta EU-maat onnistuivat – vaikka ne ovat tosiasiallisissa ilmastotoimissa vahvasti hajallaan – kokoontumaan ilmastosopimuksen ratifiointiin puheenjohtajamaa Slovakian kutsuttua ympäristöneuvoston ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin.
