Sähkön hinnat eivät ole ikinä kiinnostaneet yhtä monia, ja Katternö-konsernin yhtiöt ovat lähes hukkuneet asiakkaidensa huolestuneisiin puheluihin.
Syy ei ole voinut jäädä keneltäkään huomaamatta. Sähkön hinnat alkoivat syksyllä 2021 nousta rajusti, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti hinnat aivan uusiin korkeuksiin.
Roger Holmin mielestä vilkas energiakeskustelu on sekä tervetullutta että tarpeellista.
”Media nostaa nyt esille asioita, joista alalla on puhuttu yli viisi vuotta. Kun media herää, myös poliitikot joutuvat aukaisemaan silmänsä.”
Välillä keskustelu käy ylikierroksilla. Yhdessä vaiheessa tiedotusvälineet julkaisivat lähes päivittäin artikkeleita tulevan talven sähkön säännöstelystä, Holm kertoo.
”Selitin monesti toimittajille, että jos Olkiluoto 3:n jäljellä oleva testijakso sujuu suunnitellusti, on Suomella talvella 300 MW enemmän suunniteltua tuotantokapasiteettia kuin viitenä viime talvena, vaikka tuonti Venäjältä onkin lakannut.”
”Sen lisäksi pelkästään tänä vuonna tulee 1 500 MW uutta tuulivoimaa. Sähkön säännöstelyn riskin pitäisi siis tulevana talvena olla pienempi kuin vuosikausiin.”
Riskejä on tietysti olemassa. Jos Olkiluodon uusi reaktori joutuu ongelmiin, supistuu tuotantokapasiteetti merkittävät 1 600 MW. Ja nyt kun energian tuonti Venäjältä on lakannut, Suomelta puuttuu vielä 1 300 MW, joihin se on aiemmin voinut turvautua.
”Sellaisessa tilanteessa on keskeistä, miten paljon tuulivoima sillä hetkellä tuottaa. Kuten olemme nähneet, tuulivoima ei joskus tuota melkein mitään”, Holm kertoo.
Kriittisessä tilanteessa otetaan käyttöön kantaverkko-operaattori Fingridin omat, ympäri maata sijaitsevat laitokset, jotka voivat tuottaa 1 200 MW.
”Fingridin omaa sähköntuotantoa ei toistaiseksi ole tarvittu talven huippukuormituksissa, ainoastaan parin yksittäisen tunnin ajan, kun jokin suurempi voimalaitos on pudonnut verkosta. Ja tehoreserviä ei ole ikinä nykyaikana Suomessa aktivoitu”, toteaa Holm.
Toisaalla lehdessä mainitaan, ettei Fingrid osta tulevana talvena tehoreserviä; sen sijaan Fortum aktivoi 560 megawatin Meri-Porin voimalaitoksensa.
Erittäin korkean sähkön markkinahinnan vaikutukset muodostavat Roger Holmin mielestä laajemman sosioekonomisen ongelman.
”Pörssisähkön hinta oli Suomessa v. 2021 keskimäärin 72 €/MWh. Tämän olisi oikeastaan pitänyt olla sähkön hinta kuluneen viiden vuoden ajan, jotta se vastaisi pitkän aikavälin kustannustilannetta”, Holm sanoo.
”Vuosien 2015–2020 keskihinta oli 35,50 €. Se oli kestämättömän matala, mutta valitettavasti sitä pidettiin markkinoilla itsestäänselvyytenä. Nyt markkinat saavat tottua kestävään ja tavalliseen 50–120 euron/MWh tasoon.”
Keskihinta v. 2022 ensimmäisellä puoliskolla oli 104 €/MWh, mikä ei Holmin mukaan ole mitenkään dramaattisen kallis.
”Jos haluamme kannustimia uuden suunnitellun tehon rakentamiseksi, täytyy hinnan luultavasti olla yli 100 euroa/MWh, oli kyse sitten ydinvoimasta tai tuulivoimasta vetyvarastojen rakentamista varten.”
Nykyisen kehityksen perusteella Holm uskoo, että yhä useammat siirtyvät spot-sähköön.
”Liikkuva sähkön hinta antaa nykymarkkinoilla hyvän tilaisuuden pienentää sähkölaskua sopeuttamalla sähkönkulutusta, erityisesti jos on sähkölämmitteinen talo, lämpöpumppu, sähköauto tai paljon sähköä kuluttavia laitteita.”
”Monet heistä voivat nykyään pienentää sähkölaskuaan huomattavasti, ehkä puolella, keskittämällä sähkönkulutuksensa vuorokauden halvimmille tunneille. Yleensä tämä on yöllä, joten käytännössä tähän tarvitaan elektroniikkaa, joka seuraa sähkön hintavaihteluita ja ohjaa kulutusta sen perusteella.”
Katternö-konsernin yhtiöt tiedottavat tarkemmin hinnoistaan kotisivuillaan ja muilla viestintäkanavillaan. Asiakkaiden hinnat ja ehdot vaihtelevat yhtiöiden välillä. Parhaat edellytykset löytyvät sähköyhtiöiltä, joilla on omaa sähköntuotantoa, sillä ne voivat pitää sähköpörssiostonsa pieninä.
”Joitain tuotantolaitoksiamme pidettiin monen vuoden ajan taakkana, sillä poljetut sähkön hinnat tekivät niistä kannattamattomia. Nyt tilanne on päinvastainen. Oman, suuren tuotantomme ansiosta yritämme Herrforsilla auttaa yksityisasiakkaamme talven yli ilman, että joku vasten tahtoaan joutuisi altistumaan pilviä hipoville markkinahinnoille”, Roger Holm sanoo.
Uudenkaarlepyyn vesivoimalat pystyvät toimittamaan asiakkailleen 15–20 % sähkön kokonaistarpeesta. Jäljelle jäävä osa sähkövoimasta on peräisin kymmeniltä eri osakkuusvoimaloilta ympäri maata taikka sähköpörssistä.
Eräs tärkeä voimalaitos, jonka Herrfors nykyisin omistaa yhdessä UPM:n kanssa, on Alholmens Kraftin AK2 Pietarsaaressa. Se oli aikoinaan maailman suurin biovoimalaitos, ja nykyisen hintatason takia laitos on enemmän tai vähemmän jatkuvassa käytössä.
Helppoja sähkönsäästövinkkejä
Miten tavallisessa kotitaloudessa voi säästää sähköä? Ja millaisesta sähkönkulutuksesta kannattaa eniten nipistää?
Sähkönsäästövinkkejä löytyy kaikkialta. Sisälämpötilan alentaminen on helppo ja tehokas toimenpide, mutta se ei sovi kaikille.
Toinen tehokas tapa on vähentää lämpimän veden käyttöä vaikkapa lyhentämällä suihkuaikaa.
Vartti suihkussa vaatii noin 200 litraa vettä ja veden lämmityksen. Energiamäärä on suunnilleen sama kuin mitä 60 watin hehkulamppu kuluttaa kolmen kokonaisen vuorokauden aikana, kertoo Uudenkaarlepyyn Voimalaitos kotisivuillaan.
Alla on esimerkkejä samalta sivustolta. Suunnilleen 1 kWh:n verran kuluttaa:
- hiustenkuivaaja 37 minuutissa
- liesi 40 minuutissa
- mikro 40 minuutissa
- vedenkeitin 40 minuutissa
- pölynimuri 43 minuutissa
- leivänpaahdin 1 tunnissa
- 40 watin hehkulamppu 25 tunnissa
- 9 watin energiansäästölamppu 111 tunnissa
- kännykän laturi (käyttämättömänä) pistokkeessa 200 tunnissa
- 42 tuuman plasma-tv 4 tunnissa ja 30 minuutissa
- digiboksi 111 tunnissa
- yksi koneellinen pyykkiä 40 asteessa
- pelikonsoli 5 tunnissa
- kahvinkeitin 1 tunnissa ja 15 minuutissa
- 5 kilowatin kiuas 12 minuutissa
- silitysrauta 40 minuutissa
- uusi jääkaappi 10 tunnissa.
Alla kolme viihdykettä, jotka kuluttavat 1 kWh:n verran:
- 8,5 jalkapallomatsin katsominen 46 tuuman Smart LED-TV:stä
- 215 keskipitkän YouTube-videon katsominen Wi-Fiin yhdistetyltä läppäriltä
- Igor Stravinskyn ”Kevätuhrin” kuunteleminen 27 kertaa Wi-Fiin yhdistetyltä läppäriltä.
Helppoja sähkönsäästövinkkejä:
- Käynnistä tiskikone vasta kun se on täynnä.
- Pärjäätkö kylmällä vedellä sen sijaan, että annat hanan valua, kunnes sieltä tulee kuumaa vettä?
- Käytä vedenkeitintä veden keittämiseen. Käytä mikroa, kun lämmität pienen annokseen ruokaa tai keität vettä teekupilliseen.
- Laita kattilan päälle kansi, kun keität ruokaa tai vettä.
- Käytä tasapohjaisia kattiloita ja paistinpannuja, jotka ovat samankokoisia kuin lieden levy.
- Huomioi energiamerkintä ostaessasi uusia kodinkoneita.
- Tarkista, että jääkaapin ja pakkasen kumitiiviisteet ovat tiiviit.
- Anna pakastetun ruoan sulaa jääkaapissa sen sijaan, että käyttäisit mikroa.
- Sulata pakastin, kun sinne on kertynyt jäätä.
- Aseta jääkaappiin ja pakastimeen oikea lämpötila: suositusten mukaan +5 °C jääkaapissa ja -18 °C pakkasessa.
