Sähkö on mitä suurimmassa määrin tuoretavaraa, ja koska sen kulutus vaihtelee jatkuvasti ja ennakoimattomalla tavalla, tarjonnan sovittaminen kysynnän mukaiseksi on ainainen ongelma.
Suomi on vuodesta 1998 kuulunut Pohjoismaiden sähköpörssiin, Nord Pooliin, jossa fyysinen spot-kauppa käydään siten, että hinnat vahvistetaan päivittäin klo 12 (Suomen aikaa klo 13) seuraavaksi vuorokaudeksi, tunti tunnilta, keskiyöstä alkaen.
Toinen osa sähkökaupasta tapahtuu finanssimarkkinoilla, joissa voi erilaisilla johdannaisilla (ks. faktaruutu) sopia sähkönhinnan jopa kymmeneksi vuodeksi.
Tämän johdannaiskaupan avulla sähköyhtiö voi jättää osto- tai myyntitarjouksen tietystä sähkömäärästä tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana.
”Oma sähköntuotantomme kattaa suunnilleen puolet myymästämme sähkömäärästä. Kun oma tuotantomme ei riitä jonakin jaksona, meidän on ostettava sähkö, jonka myymme loppuasiakkaille”, selittää Herrforsin tuotantopäällikkö Andreas Rasmus.
Sähkön ostaminen Nord Poolin fyysisestä sähköpörssistä on vuositasolla usein halvin vaihtoehto, mutta se voi olla ajoittain kallista sään vaihteluiden, yllättävien voimalaseisokkien yms. vuoksi.
”Siksi varmistamme sähköhankintojemme hinnan, jotta saamme sähköä tiettyyn hintaan tiettynä aikana, jolloin odotamme kulutuksen olevan suurta. Muuten vaarana on, että joudumme maksamaan kohtuuttomia hintoja, kun asiakkaat tarvitsevat sähköä eniten”, sanoo Herrforsin key account manager Johanna Övergaard.
Sää ja tuuli vaikuttavat
Monet tekijät vaikuttavat sähkönhintaan. Kysyntä ja tarjonta ohjaavat sitä kuten muitakin tuotteita, mutta sähkökauppa on monia muita markkinoita tiukemmin säädeltyä ja erilaiset julkiset tuet estävät markkinamekanismien toimintaa.
”Sähköntuottajat on esimerkiksi velvoitettu julkistamaan voimalaitostietonsa. Etuna on, että se helpottaa meidän työtämme, kun arvioimme sähkön tarjontaa”, Johanna Övergaard sanoo.
Vesivoiman osuus on Ruotsissa ja Norjassa merkittävä, ja siksi sademäärät ja säännöstelyaltaiden vedenkorkeus leimaavat voimakkaasti Pohjoismaiden sähkömarkkinoita. Aiemmin sähkönhinnan ratkaisivat ennen kaikkea juuri sademäärä ja säännöstelyaltaiden vedenkorkeus.
Tuulivoiman yhä suuremman osuuden myötä sähköhintaa on kuitenkin entistä vaikeampi ennustaa. Tuuliennusteiden luotettavuus heikkenee, mitä pidemmälle ajalle ne on laadittu.
Ydinvoimaloiden säännölliset huoltoseisokit muun muassa polttoainesauvojen vaihtoa varten ovat toinen toistuva tekijä.
”Spot-hinnat ovat viime vuosina olleet korkeita elo–syyskuussa ja sitten laskeneet, muun muassa koska monet reaktorit ovat olleet juuri tuolloin poissa käytöstä”, Johanna Övergaard sanoo.
Siirtokapasiteettikin vaikuttaa asiaan. Viime vuonna Ruotsin ja Liettuan välillä käyttöön otettu sähkökaapeli esimerkiksi vaikuttaa sähkönhintoihin myös Suomessa.
Kultaiset säännöt
Miten Johanna Övergaard ja Andreas Rasmus siis tekevät ja laskevat tarjouksensa? Siihen on olemassa omat kultaiset sääntönsä, helppoja sanoa mutta todella vaikeita noudattaa.
”Teoriassa tähän käy sama neuvo kuin muuhunkin kauppaan: ole ajoissa liikkeellä, osta kun hinta on alimmillaan ja myy kun se on ylimmillään”, Andreas Rasmus sanoo.
”Pyrimme muodostamaan saatavilla olevan markkinatiedon, meidän tapauksessamme lähinnä Power-Derivan tiedon, perusteella käsityksen markkinoista ja sitten toimimme parhaana mahdollisena ajankohtana.”
Riskikäsikirja antaa puitteet sille, miten Andreas ja Johanna voivat toimia.
”Käytännössä tutkimme aiempia ja tämän hetken tilastoja samalla, kun suuntaamme korvat kohti markkinoita.”
”Riskinhallinta on jatkuva osa työtehtäviämme yhteistyössä Power-Derivan kanssa. Käymme asiat läpi sisäisessä ryhmässämme kuukausittain ja esittelemme pohja-aineistomme ja laskelmamme”, Johanna Övergaard sanoo.
Sähköjohdannaisilla voi käydä kauppaa kymmeneksi vuodeksi etukäteen, mutta yleensä asiakkaat varmistavat sähköostonsa 1–5 vuoden perspektiivillä.
”Markkinoiden trendinä on, että yhä useammat käyttävät energiakonsultteja, jotka tekevät analyyseja ja neuvovat sähkönhankinnassa. Sähkötuotteemme sisältävät suoraan vastaavia palveluja, jos asiakas niin haluaa”, Andreas Rasmus sanoo.
