Tanskan Energinet-järjestelmäoperaattori, Fingridin vastakappale, varoitti kesäkuussa kehityksestä, jota kohti maa oli kulkemassa säästä riippuvaisen tuotannon vallatessa yhä suuremman osuuden sähköjärjestelmästä.
Energinetin järjestelmäpalveluiden päällikkö Thomas Dalgas Fechtenburg kommentoi asiaa näin:
”Lähestymme nopeasti todellisuutta, jossa tuulivoimalat ja aurinkopaneelit tuottavat valtaosan sähköstämme. Se heikentää peruspilareita, jotka ovat vuosikymmenten ajan taanneet päivittäisen sähköhuoltomme. Jos kaikki sähkömarkkinoiden toimijat eivät liity mukaan matkalle ja reagoi uuteen ja vaihtelevampaan todellisuuteen, syntyy markkinoille äärimmäisiä hintoja ja hallitsemattomia epätasapainoja – mahdollisesti niin suuria, että me Energinetissä joudumme turvautumaan äärimmäisiin työkaluihin.”
Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimatuotannon pakkosulkeminen tai sähkönkäyttäjien sähkön katkaiseminen.
Tanskassa on pitkään oltu ylpeitä varhaisesta ja laajamittaisesta panostuksesta tuulivoimaan. Ongelmat ovat kasaantuneet sitä mukaa kun myös naapurimaat ovat rakentaneet tuuli- ja aurinkovoimaloita – ja näin ollen kohdanneet samoja vaikeuksia kuin Tanska.
Kyse on osin ajankohdista, jolloin tuuli ja aurinko tuottavat liian vähän tai liian paljon sähköntarpeeseen nähtynä.
Osin siitä, että tuuli- ja aurinkovoima eivät lainkaan edistä tai edistävät ainoastaan hyvin rajoitetusti ominaisuuksia, joita sähköjärjestelmä tarvitsee toimiakseen luotettavasti. Näitä ovat mm. jännitestabiilius, taajuusstabiilius ja ns. roottorin kulmastabiilius.
Energinetin ensimmäinen esimerkki on huhtikuun 10. päivältä. Ennusteet osoittivat, että tuuli- ja aurinkovoima tuottaisivat keskellä päivää enemmän energiaa kuin mitä Tanskan ja naapurimaiden markkinoilla oli kysyntää. Se on nykyisin tavallinen tilanne, joka tällä kertaa johti sähkön vuorokausimarkkinoilla negatiivisiin sähkön hintoihin klo 12.00–17.00.
Todellisuudessa sekä aurinko- että tuulivoima tuottivat vielä ennustettua enemmän (1 150 MW). Samalla myös naapurimaissa painittiin suuren tuotantoylijäämän kanssa.
Asia ratkaistiin ”imuroimalla” kaikki Länsi-Tanskasta (sähköalue DK1) ja naapurimaista löytyvä alassäätöteho. Kriittisimpinä tunteina sähkön hinta oli 16 391 DKK/MWh (noin 2 200 euroa/MWh).
Energinetin toinen esimerkki on toukokuun 10. päivältä. Tällä kertaa tuuli tyyntyi odotettua nopeammin ja poikkesi ennusteesta enimmillään 600 MW. Tämän suuruusluokan epätasapaino voitaisiin tavallisesti käsitellä ilman äärimmäisiä seurauksia, mutta tälläkin kertaa naapurimaista saatiin vain vähäistä apua, sillä sähkön vuorokausimarkkinoiden tuontikapasiteetti oli jo lähes täynnä.
Käytännössä Saksa oli etukäteen varannut niin suuren osan Tanskan sähköverkosta, ettei Tanskalla enää ollut riittävästi liikkumavaraa omia sääntelytarpeita varten.
Länsi-Tanska selviytyi aktivoimalla kaikki käytössä olevat ylössäätötarjoukset – 81 kappaletta. Tämän sähkön hinta oli noin 35 000 DKK/MWh eli 4 700 euroa/MWh. Toisin sanoen 4,7 euroa/kWh.
Hinta, jota Energinet kuvaili ”älyttömäksi” ja joka venytti sähköjärjestelmän äärirajoilleen.
