Onnellinen maailmanmestari

Kolminkertainen maailmanmestari


Jarkko Jussila

 

Tässä poimintoja Jarkko Jussilan urheilu-uralta:

  • Nyrkkeilyn suomenmestari 2009
  • Potkunyrkkeilyssä 8 suomenmestaruutta, vuoden potkunyrkkeilijä 2010, vuoden potkunyrkkeilyvalmentaja 2010
  • EM-pronssi 2008, MM-pronssi 2009, EM-hopea 2010
  • Pronssimitali SportAccord Combat Games 2010
  • WKC: Intercontinental-mestaruus 2010
  • WAKO-PRO: Euroopanmestari 2010
  • WAKO-PRO: Maailmanmestari 2013 (luokka 66,8 kg)
  • WKF (World Kickboxing Federation): Maailmanmestari 2013 (luokka 64,5 kg), maailmanmestari 2014 (luokka 62,3 kg)

 

Takki tyhjeni
Jarkko oli vuonna 2014 yksin ottelumatkalla Australiassa, sillä hän janosi vielä yhtä potkunyrkkeilyn maailmanmestaruutta. Hänellä oli tässä vaiheessa niitä jo kaksi eri painoluokissa.

”Olin laihduttanut itseni 62 kilon painoluokkaan. Se oli minulle tosi alhainen paino”, Jarkko kertoo.

Hänen hotellihuoneensa oli 86. kerroksessa. Jarkko ravasi tiuhaa tahtia ammeen ja vessan väliä. Mahtavat näkymät saivat jäädä.

”Yritin saada vielä viime hetkellä painoa alas ennen punnitusta. Sitä ennen olin juonut pelkkää risiiniöljyä ja syönyt lisäravinteita. Vetelin hiet iholta pois luottokortilla. Oli vain muutamasta grammasta kiinni, että alittaisin painorajan.”

Katsomossa liehuivat Suomen liput. Tuntui melkein, kuin olisi ollut kotikentällä. Jarkolla oli Australiassa monia tuttuja, jotka olivat tulleet paikan päälle todistamaan hänen kolmatta maailmanmestaruuttaan.

”Joskus minun on itsekin vaikea uskoa, että navetassa treenaamisen aloittanut poika on yltänyt tähän.”

Ottelun jälkeen Jarkko palasi mestaruusvyönsä kanssa hotellihuoneeseen ja rojahti sänkyyn.

”Jokin naksahti päässäni maatessani siinä muhkeassa sängyssä. Ensimmäistä kertaa mietin, eläisinkö näin kuin piiskattu ravihevonen elämäni loppuun asti?”

Jarkon takki oli aivan tyhjä. Hän mietti perheen perustamista ja aloilleen asettumista, mutta onnistuisiko se koskaan? Hän hautoi asiaa mielessään, kunnes nukahti syvään uneen. Jarkon kilpaura olisi pian ohi – vaikka sitä hän ei tietenkään vielä tiennyt.

 

Lempeä perheenisä
Jarkko suunnitteli ottavansa rauhallisesti Australian-matkan jälkeen. Hän ei ollut sopinut yhtäkään ottelua minnekään. Hänellä oli seuraavalla viikolla kalenterissaan vain Wasalandia-huvipuiston avajaisiin osallistuminen VIP-vieraana.

”Kaikella on näköjään tarkoituksensa, sillä tapasin siellä varaesimiehenä työskennelleen kauniin ja eloisan Hannan.”

Jarkko ja Hanna kihlautuivat viikko ensitapaamisen jälkeen, ja seuraavana vuonna he menivät naimisiin. Nyt parilla on kaksi lasta, 1- ja 3-vuotiaat pojat. Jarkko on onnekas ja onnellinen, hyvin lapsirakas perheenisä.

”Olen tatuoinut vaimoni nimen ja poikieni kasvot käsivarsiini. Tällä tavoin maailman rakkaimmat ihmiset kulkevat aina mukanani. Ainoa asia, mistä tulee huono omatunto, on se, että teen niin paljon töitä”, hän kertoo.

Jarkko vetää keväisin ja syksyisin potkunyrkkeilytreenejä 40 tuntia viikossa ympäri Pohjanmaata. Ja siihen päälle viikonloppuisin portsarin työt.

”Lähden aamulla ennen kuin muut heräävät, ja palaan usein vasta kun vaimo ja lapset ovat jo nukkumassa.”

Jarkkoa kysytään tasaisin väliajoin ulkomaille valmentajaksi. Viimeksi hänelle tarjottiin vuoden valmennuspestiä Vietnamiin perheineen.

”Mutta kotini on Suomessa. Remppaamme jo kolmatta taloamme. Remontoinnista ja sisustamisesta on tullut meille yhteinen harrastus.”

Jarkko matkustaa perheensä kanssa vuosittain muutamalle pidemmälle ulkomaanreissulle, joiden aikana hän vetää treenejä ja valmennuksia.

”Haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa perheeni kanssa. Veljeni kuolema opetti minulle, että perhe on kaikkein tärkein. Elämä on tässä ja nyt.”

Viimeksi koko poppoo matkusteli Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, Australiassa ja Lähi-idässä.

 

Vaikuttava uranuurtaja
Jarkko Jussila on todellakin ollut uranuurtaja valitsemallaan polulla.

”Olen tehnyt imperiumini itse ja olen siitä ylpeä.”

Jarkkoa ei ole kutsuttu Linnan itsenäisyyspäivän juhliin, vaikka hän on Suomen menestyneimpiä urheilijoita. Kun Jarkko oli ollut kuusi vuotta putkeen Vaasan menestynein urheilija, kaupunki palkitsi hänet kirjalahjalla ja sateenvarjolla.

”Se pisti vähän naurattamaan. Potkunyrkkeilijä ei ilmeisesti ollut hyvä kaupungin imagolle. Olen vitsaillut, että olen se tuntematon mestari, joka keskittyy olennaiseen.”

Jarkko on samanaikaisesti auttanut muitakin menestymään toimiessaan ohjaajana ja valmentajana 21 vuoden ajan sekä kurssin vetäjänä yli kymmenen vuoden ajan, erityisesti nyt viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana kilpauran päättymisen jälkeen. Hän opettaa säännöllisesti kuntopotkunyrkkeilyä ympäri Pohjanmaata: Vaasassa, Mustasaaressa, Vöyrillä, Petolahdessa, Laihialla, Isossakyrössä, Pietarsaaressa, Alavetelissä, Veikkaalassa, Seinäjoella ja Kristiinankaupungissa. Hänen oppilainaan on junioreita ja aikuisia, naisia ja miehiä. Oppilaat ovat 5–73-vuotiaita.

Lähes puolet ovat ruotsinkielisiä, noin 150 henkilöä 300:sta. Ruotsi ei aiheuta Jarkolle ongelmia valmennustyössä.

”Heitän perusfraaseja: jobba, jobba, slå så hårt ni kan, sparka, sparka”, hän nauraa. Jarkko on kotoisin täysin suomenkielisestä perheestä ja ympäristöstä.

”Minun oli käytännössä pakko opetella ruotsia ryhtyessäni vetämään treenejä Korsnäsissä kymmenen vuotta sitten.”

Jarkolla pitää kiirettä koko syksyn. Hänellä on unelma, että hän pystyisi vielä kiikkustuolissakin toimimaan kamppailu-urheilun parissa. Hän myös toivoo, että hänen poikansa ryhtyisivät hänen manttelinperijöikseen.

”Vanhin poikani onkin ollut jo salilla leikkimielisesti treeneissä mukana. Vauvana hän oli salilla joskus jopa minun selkärepussani.”

Kun Jarkko lähtee kotiovesta ulos, poika sanoo tietäväisesti: isi lähtee nyt pou-pou-töihin.
Susanne Strömberg

 

Kamppailulajit sopivat kaikenikäisille, kertoo Jarkko Jussila, jonka oppilaat ovat 5–73-vuotiaita.
Kuva: Jan Sandvik
TEKSTI: Susanne Strömberg