”Vaikka lasten arkeen on tullut monenlaista uutta, silti yksinkertainen ja primitiivinen ulkoilmaelämä houkuttelee”, toteaa partiolippukunta Viessojat ry:n lippukunnan johtaja Tommi Salo.
Karolina Isaksson

Partiolaiset ovat edelleen valmiina

Suvaitsevaisuus, yhteistyö ja johtajuus kuuluvat partiolaisten oppeihin jo varhaisessa vaiheessa. Vaikka perinteet ovat tärkeitä, partioliike elää yhteiskunnan kehityksen mukana.

Salainen letturesepti on viimeisen päälle hiottu, ja omatekoisen jonolappusysteemin pyykkipojat ovat valmiina jaettaviksi odottaville, nälkäisille asiakkaille. Seuraavana päivänä on Ylivieskan Kauppojen Yö, joka yleensä houkuttelee sankoin joukoin väkeä. Partiolaisten lettumyynnin odotetaan lyövän uuden ennätyksen, mutta Viessojat-partiolippukunnan johtaja Tommi Salo on rauhallinen.

”Osallistumme Kauppojen Yöhön lähinnä esitelläksemme toimintaamme. Rakennamme houkuttelevan paikan soihtuineen ja nuotioineen, ja tietenkin letun tuoksu houkuttelee monia”, hän kertoo.

Tapaamme Viessojat-partiolippukunnan kerhohuoneistossa (eli kololla), joka sijaitsee vesilaitoksen lakkautetussa puhdistamossa Ylivieskan läpi virtaavan Kalajoen äärellä. Lippukunnassa on runsaat 100 jäsentä, iältään 6–22 vuotta , ja tilojen sisustuksesta päätellen käsityö on tärkeä osa toimintaa.

”Toki olemme säilyttäneet perinteisiä partiolaispuuhia, esim. solmuja ja käsitöitä, mutta toiminta sisältää myös yhteiskunnallisia teemoja, mm. suvaitsevaisuutta, mediakasvatusta ja kotiseutuhistoriaa.”

 

Miten partioliike on onnistunut säilyttämään asemansa, jopa kasvamaan, kilpailun kiristyessä järjestyssä vapaa-ajantoiminnassa?

”Lapset ja nuoret kyllä tulevat niin viikko-ohjelmaan kuin leireillekin, mutta vapaaehtoisia aikuisia on vaikein rekrytoida. Lapset nauttivat metsässä olosta, kun he saavat tehdä sellaisia juttuja, joita he eivät muuten pääsisi tekemään. Nuotiolla valmistettu ruoka ja teltassa nukkuminen on tietokonepelejä jännittävämpää.”

Tommi Salo oli itsekin partiossa lapsena. Opiskeluaikana hän piti taukoa mutta palasi partiouralle esikoisensa tultua partioikään.

”Paljon on muuttunut parissa vuosikymmenessä, etenkin aikuisten asenne lapsiin. Lasten arki on erilaista, ja nykyään on paljon perheitä, jotka eivät ollenkaan oleskele luonnossa.”

Myös turvallisuusajattelu on kovasti muuttunut parin sukupolven aikana. ”Partiojohtajat olivat ennen teini-ikäisiä, mutta nykyään harvat vanhemmat päästäisivät lapsensa metsään ilman aikuisia ohjaajia.”

 

Mutta mitä tapahtuu, kun älypuhelimiaan näpyttelevät lapset saavat käsiinsä terävän puukon kaukana sairaalan päivystyspolilta?

”Yleensä se sujuu hyvin, kunhan heille annetaan ohjeet ja mahdollisuus puukon käyttöön. Silloin syntyy vaaratilanteita, kun lapset eivät saa ikinä koskeakaan puukkoon.”

Ja toki partioliike on omaksunut nykyajan tekniikkaa. Tommi Salo toteaa viestinnän olleen aina tärkeä osa partiotoimintaa.

”Viime kesän suurleiri oli hyvä esimerkki siitä, miten partioliike on onnistunut hyödyntämään nykytekniikkaa perinteisessä partiotoiminnassa. Leirillä oli ladattavia sovelluksia, ja koko alueella oli langaton verkko ja lukuisia latausasemia.”

Letunpaistossa käytettiin silti perinteisiä menetelmiä. Nuotio saadaan tarvittaessa syttymään taulalla ja piikivellä.

 

webb_duvi_160901-1_0083

Suvi Kettunen ja Maria Salo harrastavat myös urheilua, mutta he arvostavat partion yhteenkuuluvuuden tunnetta.
TEKSTI: Johan Svenlin