Haapaveden voimalaitos rakennettiin 1980-luvun lopussa vähentämään tuontikivihiilen käytön tarvetta ja korvaamaan se kotimaisella turpeella. Sittemmin turve julistettiin ilmastosyistä epätoivotuksi eikä sähkön- ja lämmöntuotanto ole enää kannattavaa turpeen rankan verotuksen ja korkeiden päästöoikeuskustannusten vuoksi.
”Haketta ja hakkuujätteitä on jo 2010-luvulla käytetty voimaloissa turpeen täydennyksenä, mutta nyt lisäämme puupohjaisten raaka-aineiden jalostusastetta ja käyttömahdollisuuksia”, sanoo huhtikuussa 2021 NordFuelin toimitusjohtajaksi astunut Matti Asikainen.
Biojalostamolle on myönnetty ympäristölupa, mutta siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nyt tehdään eri materiaalien testiajoja. Tavoitteena on kaupallisen tuotannon käynnistäminen v. 2026.
Bioetanoli on päätuote, mutta bioteknologia kehittyy nopeasti. Uusiutuvista raaka-aineista kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita korvaamaan nykyisiä, joiden ympäristöjalanjälki on suurempi. Asikaisen mukaan NordFuel suhtautuu eri sovelluksiin avoimesti markkinoiden kysynnän mukaan.
”Tällä hetkellä autojen bioetanolille on suurta kysyntää, mutta arvioimme sähköautojen korvaavan ajan mittaan polttomoottoriautot. Silloin suuri osa biopolttoaineiden kysynnästä tulee mm. lentoliikenteen puolelta.”
NordFuelilla on alueella oma laboratorio, ja tuotekehitys jatkuu siellä rinnan tuotannon ja teknologioiden kehittäjien kanssa.
”On hyvin mahdollista, että löydämme uusia innovaatioita sivuvirroistamme. Biotuotannon sivujakeille on jo nyt monia käyttöalueita, ja ne ovat lisääntymään päin”, Matti Asikainen sanoo.
NordFuelin pääraaka-aineena on paikallisesti hankittu hake ja sahanpuru. Alueella ja Suomessa yleensäkin sahateollisuus investoi vahvasti, joten raaka-ainetarjonnan uskotaan pysyvän hyvällä tasolla.
”Olemme selvittäneet raaka-aineen saatavuutta ja voimme todeta, että NordFuelin laitoksen sijainti täällä Haapavedellä on erittäin suotuisa, sillä lähistöllä toimii useita sahoja.”
Hän korostaa, että NordFuel aikoo suunnitelmien mukaan käyttää yksinomaan muussa toiminnassa syntyviä sivuvirtoja. NordFuelin raaka-aineeksi ei puita kaadeta.
”Kenenkään ei tarvitse valmistaa meille raaka-ainetta, me käytämme materiaaleja, jotka ovat muun teollisuuden sivutuotteita. Omissa prosesseissamme muodostuu sivutuotteena mm. ligniiniä, josta merkittävän osan käytämme oman prosessimme polttoaineena biokattilassa. Jäljelle jäävän osan voimme myydä esim. voimaloiden polttoaineeksi korvaamaan turvetta tai uusiin käyttökohteisiin korvaamaan muovipohjaisia materiaaleja.”
EU:n uusiutuvan energian direktiivi, RED II, asettaa tiukat kriteerit niille raaka-aineille, joista on mahdollista valmistaa kehittyneitä biopolttoaineita.
”Raaka-aineemme on pääsääntöisesti havupuuta ja biojalostamomme tulee olemaan ensimmäisiä, ellei ensimmäinen, teollisessa mittakaavassa havupuuta raaka-aineena käyttävä biojalostamo. Sitä paitsi EU:n vihreän siirtymän tavoiteaikataulut edellyttävät, että kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa aletaan rakentaa nopeasti, mikä sopii meille hyvin. Meillä on merkittävä osa infrastruktuuria valmiina ja runsaasti tonttimaata laitoksen rakentamiseen.”
Asikaisen mukaan haapavetiset ja koko Oulun eteläinen alue kannattavat hanketta. He toivottavat tervetulleiksi laitoksen myötä syntyvät uudet työpaikat.
”Rakennusvaiheessa tarvitaan satoja työntekijöitä ja laitoksen valmistuttua sata työntekijää pitämään tuotanto käynnissä vuorokauden ympäri”, Matti Asikainen toteaa.
