Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus on liian pitkään mustannut Ukrainan mainetta, mutta nyt on muutoksen aika. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei säästellyt sanojaan, kun hän heinäkuussa vihki käyttöön uuden suojakuoren reaktori 4:ään, jossa kohtalokas räjähdys tapahtui huhtikuussa 1986.
”Meidän on lopetettava Tšernobylin häpeily ja sen sijaan avattava alue tutkimukselle ja suurimittaiselle matkailulle. Tšernobyl on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen paikka, jossa luonto on uudelleensyntynyt ihmisen aiheuttaman katastrofin jälkeen. Me luomme vihreän käytävän matkailijoille ja avaamme tämän paikan maailmalle”, Zelenskyi kuulutti.
Kävijämäärät suljetulla vyöhykkeellä, aidatulla ja valvotulla 4000 km2 alueella, ovat viime vuosikymmenen aikana vähitellen kasvaneet. Huhtikuisena lauantaina, jolloin Katternö-lehden toimittaja istui yhdessä monista minibusseista, jotka päivittäin kuljettavat turisteja alueella, kaikkiaan 870 matkailijaa oli saanut vierailuluvan.
Tämä tapahtui muutama viikko ennen HBO-sarjan ensi-iltaa ja kolme kuukautta ennen Zelenskyin puhetta. Kiovalaisen hotelliaulan esitteissä mainostettiin jo tuolloin enemmän päiväretkiä Tšernobyliin kuin kaupungin oopperaa, konserttitaloja tai teattereita.
Inhimillinen tragedia
Zelenskyi lupasi puheessaan, että hänen taistelunsa maan byrokratiaa ja korruptiota vastaan koskisi myös Tšernobylin turistilupamenettelyä. Siihen asti kaikkien alueelle mielivien on täytynyt toimittaa passitietonsa ja saada hyväksyntä ukrainalaisviranomaisilta, ennen kuin he ovat voineet ostaa lipun joiltain kymmenistä matkanjärjestäjistä. Alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat eivät saa vierailla alueella. Zelenskyin mukaan byrokratian karsiminen kasvattaisi kävijämääriä.
Niin kutsuttu pimeä turismi on kansainvälisen matkailuelinkeinon kasvualueita; Auschwitzin, Gallipolin ja Colosseumin kaltaiset kohteet houkuttelevat vuosittain valtavia turistimääriä. Tšernobyl voidaan eittämättä luokitella samanlaiseksi, suuren inhimillisen tragedian paikaksi. Päiväretken aikana Lana-oppaamme kertoo niistä rohkeista ihmisistä, jotka yrittivät minimoida vahinkoja ja maksoivat siitä hengellään, sekä niistä sadoistatuhansista tšernobyliläisistä, jotka heräsivät karuun arkeen ja joutuivat jättämään kotinsa.
”Heidät evakuoitiin ensi sijassa sukulaistensa luo muualle Neuvostoliittoon, osa sijoitettiin leirikeskuksiin ja osa täysin vieraiden ihmisten luo. Tšernobyliläisiä kohdeltiin usein epäluuloisesti ja vastahankaisesti, sillä ihmiset pelkäsivät heidän säteilevän”, Lana kertoo.
Ruosteisia rakennelmia
Säteily antaa vierailulle aavemaisen lisäulottuvuuden. Radioaktiiviset hiukkaset ovat vuosien aikana laskeutuneet maahan, mutta ne voivat vapautua ilmaan värähtelyn ja liikkeiden myötä. Alueella syttyi metsäpalo vuoden 2018 kuumana kesänä, ja radioaktiiviset hiukkaset levisivät jälleen.
Oppaat lainaavat mielellään mittareita vierailijoille ja pitävät ryhmänsä tiiviinä kulkiessamme merkittyä reittiä pitkin. Päiväretken säteilyannoksen lasketaan vastaavan yhtä tuntia lentokoneessa, 160:s-osaa keuhkoröntgenistä tai 3600:s-osaa tietokonetomografian kokovartaloskannauksesta. Silti se hiipii iholle.
”Alueella työskentelee jatkuvasti 3000–5000 ihmistä, ja meillä on koko ajan mukanamme mittari, joka palautetaan analysoitavaksi vapaapäivinämme”, Lana kertoo.
Näkymätöntä säteilyä suurempi vaara on joutua romahtavan rakennuksen alle, sillä rakennuksia ei ole korjattu 33 vuoteen. Jalkapallostadionilla makaa yksi neljästä ruosteisesta valonheitintolpasta maahan kaatuneena. Pripjatin maailmanpyörä kuuluu turistireitin kohokohtiin, mutta se tuskin pysyy ikuisesti pystyssä ilman ylläpitoa. Valtaosaan rakennuksista on pääsy kielletty sortumisvaaran takia. Presidentti Zelenskyi mainitsi puheessaan vihreän käytävän, mutta ei selittänyt, miten se toteutetaan.
Hevossafari ja puolikesy kettu
Päiväretkellä näkyy paljon kulkukoiria. Kukaan ei tiedä, mistä ne saavat ruokansa. Oppaamme kertoo, että Pripjatin aavekaupungissa kesy kettu tulee usein kerjäämään ruokaa turisteilta, ja parhaassa tapauksessa päiväretken aikana saattaa nähdä villihevoslauman.
Ja meillä onkin onnea. Alueelle vapautettiin tutkimustarkoituksessa parikymmentä hevosta v. 1982, ja lauma on sen jälkeen kasvanut noin satapäiseksi. Lauman johtaja mulkoilee meitä 50 metrin päästä kameroiden naksuessa.
Alueen eläimistö on lisääntynyt vuoden 1986 evakuoinnin jälkeen, ja Portsmouthin yliopiston tutkijoiden mukaan hirvi-, saksanhirvi-, metsäkauris-, villisika- ja susikannat ovat nyt suurempia kuin ennen onnettomuutta. Heidän mukaansa ihmistoiminnan poissaolo on tehnyt kannoista vahvoja, vaikka ne elävätkin korkeiden säteilyannosten ympäristössä.
Saa nähdä, mitä mieltä ne ovat Zelenskyin massaturismi-ideasta.
