Neandertalilaiset hallitsivat Eurooppaa n. 200 000 vuotta, liikkuen todennäköisesti lämpiminä aikoina pohjoiseen jäämeren rannoille asti. Emme varmaan ikinä löydä heidän luitaan Suomesta, sillä luut tarvitsevat säilyäkseen vahvasti emäksisen kalkkimaan.
Etelä-Euroopassa ja Aasiassa on tieteellisesti kuvattu n. 350 neandertalilaisten luulöydöstä 70 eri paikasta. Eirik Granqvist on tutustunut moniin näihin löytöpaikkoihin, ja kuormittain neandertalilaisten työvälineitä on kulkenut hänen käsiensä kautta erityisesti niiden 16 vuoden aikana, jolloin hän johti ihmisen kehitystä esittelevää Préhistorama-museota Etelä-Ranskassa.
Granqvist kuvailee neandertalinihmisiä ensimmäisiksi todellisiksi luolaihmisiksi.
”Etelä-Euroopan kalkkikivialueilla on lukemattomia luolia, ja neandertalilaiset usein majoittuivat niiden suuaukkoihin tai kallio-ulokkeiden alle. He pystyttivät teltan tai rakensivat alustan, jonka päällä he asuivat.”
Neandertalilaiset kuitenkin tavallisesti asuivat ulkosalla teltoissa tai kojuissa, mutta nykypäivänä tällaisista asutuksista ei ole löydettävissä muita kuin piikiven jälkiä heidän työkaluvalmistuksestaan.
”Asuinpaikkojen lähettyvillä on myös runsaasti okraa, jota saatettiin ripotella lattialle viihtyvyyden vuoksi. Todennäköisesti sitä myös käytettiin kasvojen ja kehojen maalaukseen”, Granqvist kertoo.
Nykypäivänä kohdistamme mielellään romanttisen käsityksen neandertalilaisiin, mutta aivan nykyihmisten tavoin myös neandertalilaiset käyttäytyivät monella eri tapaa ja harjoittivat esim. kannibalismia.
Marseillen yliopiston professori Alban Defleur kertoo, että Rhône-joen rannalla olevan Moula-luolan tutkimusten perusteella neandertalilaiset söivät joskus naapureidensa lapsia.
”Emme tietysti tarkkaan tiedä, olivatko kyseessä naapurin lapset, mutta tuskinpa he omaa jälkikasvuaan söivät”, kertoo Granqvist, joka on monen vuoden ajan työskennellyt Defleurin kanssa.
”On yritetty selittää, että kyse oli hautausseremonioista. Kannibalismi oli muka rituaalista, koska kuolleen sielu haluttiin ottaa itselleen, hieman kuin kirkonmenojen ehtoollisessa.”
”Mutta Moulasta löydetyt jäännökset on viskattu pois muiden kauriiden, hirvien, hevosten ja biisonien tähteiden tavoin. Luut on halkaistu ravinteikkaan ytimen takia. Jos kyseessä olisi ollut rituaalinen teko, luita olisi tuskin heitetty jätteiden sekaan”, Granqvist selittää.
Neandertalilaiset myös usein hautasivat vainajansa ja käyttivät kasveja lääkkeenä.
”Ruumis sidottiin yleensä yhteen tai asetettiin sikiöasentoon. Useissa haudoissa vainajan pään alle on asetettu kivi tyynyksi, ja hautoihin laitettiin myös työvälineitä ja ruokaa vainajan pitkää matkaa varten.”
”Pohjois-Irakista löydetystä ja tarkkaan tutkitusta haudasta on löydetty runsaasti kukkien siitepölyä, erityisesti kuolleen pään ympäriltä. Kuollut haudattiin kahdeksan erilaisen kukkalajin kanssa, joilla oli kipua lievittäviä tai haavoja parantavia vaikutuksia”, Granqvist selittää.
”Vainajan pään päälle oli asetettu perhonen. Ehkä se kuvasti katoavaa elämää tai ruumiista lähtevää sielua?”
Jotkin tutkijat kyseenalaistavat tämän tulkinnan, mutta Granqvistin mukaan monet merkit viittaavat siihen, että neandertalilaisilla oli jonkinlainen uskonto ja usko kuolemanjälkeiseen elämään.
”Heillä oli suuret ja kehittyneet aivot, ja heidän hengellinen elämänsä oli varmasti rikasta.”
”Neandertalilaiset nauttivat luonnon kauneudesta. He keräsivät kiviä ja fossiileja, ja heidän jäljiltään on jopa löydetty metsästysmuistokokoelma, joka koostuu useista suurista kauriiden kalloista ja sarvista sekä tasankobiisonin kallosta.”
Tavallisesti neandertalit kuvataan kamppailussa luolakarhujen kanssa.
”Heistä on maalattuja kauniita metsästyskohtauksia, joissa he heittelevät kivenjärkäleitä luolasta tulevia luolakarhuja päin, mikä on aivan hullua, sillä suuren karhun tappaminen kivenjärkäleellä on lähes mahdotonta”, Granqvist sanoo.
Neandertalilaiset varmasti joskus metsästivät luolakarhuja tai mammutteja, mutta tällaiset metsästykset olivat vaarallisia.
”Neandertalilaisten luista on löydetty parantuneiden murtumien jälkiä, joten he selkeästi osasivat hoitaa murtumia, jotka todennäköisesti syntyivät lähikamppailussa suurriistan kanssa. He pitivät hyvää huolta toisistaan ja huolehtivat myös rammoista, mikä käy ilmi luurankolöydöistä.”
Neandertalilaisten puukeihäät olivat kaksimetrisiä, ja ne suunniteltiin kestämään yksi tai kaksi käyttökertaa. Materiaalina käytettiin kovaa vaivaismäntyä ja marjakuusta.
”Ainoa neandertalilaisten käyttämä, hieman hienostuneempi metsästysase oli nk. bolas, joka koostui yleensä kolmesta pyöreästä pallosta, jotka oli solmittu omiin nahkapusseisiinsa. Pusseihin sidottiin lyhyet narut, jotka solmittiin päistä yhteen niin, että niistä muodostui nippu. Tämä ase heitettiin suurriistan jalkoihin, jolloin se kietoutui saaliin jalkojen ympärille ja kaatoi uhrin”, Granqvist kertoo.
Neandertalit tiesivät varmasti paljon parkinnasta. Heidän asuinpaikoiltaan on löydetty paljon kaapimia, kaavintaan käytettyjä kivityökaluja ja kahvalla tai puisella rivalla varustettuja työkaluja.
”Nahan parkintaan tarvittiin erilaisia kaapimia. Neandertalilaiset käyttivät nahkoja peitteenä, telttakankaina ja vaatteina. Sen lisäksi heillä oli erilaisia nahkasäiliöitä ja säkkejä, joissa he kantoivat tavaroitaan.”
Neandertalilaiset neuloivat pujottamalla lankaa reikien läpi, jotka oli pistetty tai porattu nahkaan piikivestä tai muista kivistä tehdyillä purasimilla, minkä voi päätellä heidän asuinpaikoiltaan tehdyistä useista purasinlöydöistä. Lankana he käyttivät varmaankin jänteitä tai kasvikuituja, kuten nokkosia.
Yleisen käsityksen mukaan neandertalilaiset eivät osanneet kuvata esineitä piirtämällä. Muun muassa Ranskasta runsain mitoin löydetyt luolamaalaukset ovat kaikki meidän ihmislajimme maalaamia. Niiden joukossa on ainakin kaksi maalausta, joiden voidaan tulkita esittävän neandertalilaisia.
Yksi löytyy Les Anglesin lähettyvillä olevasta luolasta Poitiersissä.
”Luolassa on neandertalilaisen sivukuva. Hän on pukeutuneena anorakkiin! Maalauksen on todennäköisesti tehnyt meidän lajiimme kuuluva henkilö, joka on nähnyt neandertalilaisen ja piirtänyt tämän sivukuvan näyttääkseen kavereilleen, millaiseen kummaan heppuun hän törmäsi”, Granqvist selittää.
Myös La Marchessa on sivukuva neandertalilaisten lapsesta. Vasemmalla on Eirik Granqvistin mallinnos luolamaalauksesta.
o. Aikalaiskuva neandertalilais-lapsesta.
