Olemme Pohjolassa ammoisista ajoista asti lämmittäneet asumuksemme puilla. Se ei lisännyt kasvihuoneilmiötä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkoi nousta vasta kivihiilen ja sitten öljyn ja maakaasun laajamittaisen polton myötä, ja niin meille kehittyi ilmastokriisi.
Tätä voidaan pitää itsestään selvänä. Fossiilinen hiili ja uusiutuva hiili eroavat ratkaisevasti toisistaan. Uusiutuva hiili kulkee kasvillisuuden ja ilmakehän väliä kiertokulussa eikä aiheuta epätasapainoa lisäämällä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Olemme Suomessa ja Ruotsissa nyt pitkälti korvanneet fossiilisen hiilen uusiutuvalla, luonnon kiertokulkuun kuuluvalla hiilellä, lähinnä lämpövoimaloissa mutta myös teollisuudessa ja yhä laajemmin ajoneuvoissa. Pidämme tätä yhtenä osana ilmastokysymyksen ratkaisua. Puut ovat eläviä ja tehokkaita aurinkokeräimiä ja tuottavat meille uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä polttoainetta.
Tätä myönteistä kuvaa on nyt perimmältään kyseenalaistettu. Greenpeace on ilmoittanut aikovansa kolmen lähivuoden aikana kampanjoida kaikkea metsästä saatavaa bioenergiaa vastaan.
Arvostetussa Nature-tiedejulkaisussa hyvämaineisten yliopistojen, esim. Princetonin, Berkeleyn, Stanfordin ja Berliinin Humboldtin tutkijat väittävät EU:n uusiutuvuusdirektiivin johtavan ryöstöhakkuisiin ja päästöjen kasvuun, koska direktiivi sallii metsäbiopolttoaineiden käytön lisäämisen.
Ruotsissa uutistoimisto TT levitti tutkijoiden sanomaa liki jokaiseen sanomalehteen. Ymmärtääkseni samaa sanomaa on levitetty myös Suomessa.
Mitä oikein on tapahtunut? Onko polttopuiden laittaminen pesään yhtäkkiä haitallista ilmastolle?
Metsäbioenergiaa vastaan hyökkäävät tukeutuvat niin sanottuun hiilivelkateoriaan. Sen mukaan luomme puuta polttamalla hiilivelkaa eikä tätä velkaa saada maksetuksi takaisin ennen kuin tilalle on kasvanut uusi puu, meidän leveysasteillamme sadan vuoden kuluttua. Laskeminen aloitetaan siitä, kun puu tai metsikkö kaadetaan ja puu poltetaan.
Luonnollisempaa olisi aloittaa laskeminen siitä, kun uusi puu istutetaan. Silloin voimme sen sijaan puhua hiilivarannosta, jonka voimme sadan vuoden kuluttua käyttää, suunnilleen samoin kuin nostamme säästöt pankista.
Tosiasiassa kasvatamme metsissämme enemmän hiilivarantoja kuin mitä hakkuilla poistamme. Metsien biomassa lisääntyy modernin metsätalouden maissa kaiken aikaa ja globaali biomassavolyymi kasvaa, vaikka yksittäisissä maissa metsää häviäisikin.
Metsäpääoman kasvattaminen on maanomistajien edun mukaista. Kun metsä kasvaa hyvin, se sitoo runsaasti hiiltä ilmasta ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden hyödyntää puita rakennusmateriaalina, paperina ja myös biopolttoaineina.
Olemme onnistuneet taidonnäytteessä, jossa on samanaikaisesti lisätty sekä metsänkasvua, hakkuita että puuvarantoja. Meillä on enemmän jäljellä, vaikka kulutamme enemmän! Se onnistuu, koska metsiä hoidetaan yhä paremmin.
Metsävarojen käyttö ei uhkaa metsiä. Ja ennen kaikkea, se ei uhkaa ilmastoa. Päinvastoin. Hyvin hoidetut metsät sitovat enemmän hiilidioksidia. Nuori metsä kasvaa nopeammin kuin vanha metsä.
Greenpeace ja Nature-lehteen kirjoittaneet tutkijat eivät ole tajunneet näitä asiayhteyksiä. He ovat valitettavasti saaneet keskustelussa paljon palstatilaa, ja onkin odotettavaa, että hyökkäykset bioenergiaa vastaan jatkuvat lähivuosina. Jos hiilivelkateorian annetaan ohjata sitä, millaisena metsätalous yleisesti nähdään, metsätalous joutuu kyseenalaistetuksi.
Maailman energiankulutus on yli 80 %:sesti fossiilisten polttoaineiden varassa, ja tämä osuus ei ole muuttunut viime vuosikymmeninä. Nämä 80 % tuotetaan voimaloissa, lämpökattiloissa ja moottoreissa. Jos haluamme nopeasti vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, meidän on käytettävä uusiutuvia polttoaineita. Ilmastokysymystä on mahdoton ratkaista, jos emme huoli valikoimaan metsien ja peltojen biomassaa.
Laita puuklapi pesään hyvällä omallatunnolla. Auta omalta osaltasi ilmastokysymyksen ratkaisussa.
Kirjoittaja toimii Svebion elinkeinopoliittisena päällikkönä. Svebio kuvailee itseään yritysten ja yksityishenkilöiden kaupallisena ympäristöjärjestönä.
