Rahaa siitä ettei tuota mitään

Energiewende, Saksan järjestelmä fossiilisesta energiasta siirtymiseksi uusiutuvaan energiaan, on alkuvaiheen ylistyksen jälkeen kohdannut ankaraa arvostelua. Tukijärjestelmistä koituu suunnattomat kustannukset, tavoitteita ei lähimainkaan saavuteta. Saksassa käytetään edelleen eniten fossiilista energiaa Euroopassa, enemmän kuin esim. Puolassa.

Nyt on noussut esille jälleen yksi tahaton kielteinen vaikutus. Yhä useammalle tuulivoiman omistajalle maksetaan siitä, ettei laitoksessa tuoteta sähköä.

Näin siksi että Saksan yli 30 000 tuulivoimalaa jauhavat kovalla tuulella valtavat määrät sähköä. Sähköverkot eivät pysty nielemään kaikkea tuulivoimasähköä, vaikka sillä on etusija fossiiliseen sähköön nähden. Jotta verkot eivät kaatuisi ja pimentyisi, ylimääräsähkö on pidettävä poissa.

Tuulivoimaloiden omistajien ei Energiewenden arkkitehtien mukaan pidä joutua kärsimään tästä, sillä omistajille korvataan 95–100 % menetetyistä tuloista, jotka Saksan tukijärjestelmissä muodostuvat valtion takaamasta syöttötariffista. Valtio laskuttaa sitten tämän kustannuksen sähkönkuluttajilta.

Oheinen taulukko osoittaa, kuinka ei-tuotetun tuulivoimasähkön korvaus on noussut v. 2015–2019 ensimmäisen vuosineljänneksen (tammi-maaliskuun) mukaan laskettuna. Kuten näkyy, tänä vuonna ensimmäisen neljänneksen kustannus oli 364 miljoonaa euroa.

Tämä sähkömäärä, 3,2 TWh, on kaikkiaan 5 % Saksan tuulivoimatuotannosta. Sama sähkömäärä riittäisi vuosineljänneksen ajan esim. kuuteen miljoonaan sähköautoon tai 400 000 kotitalouden sähköön.

Sähköverkkojen riittämättömyys johtuu pitkälti ihmisten vastarinnasta. Saksalaiset eivät halua suurjännitejohtoja asuntojensa lähelle. Verkon laajennuksen vuoden 2020 tavoite saavutetaan vasta v. 2037, toteaa McKinsey konsulttitoimisto, joka on nyt kahdeksan vuotta ylläpitänyt Energiewenden etenemisindeksiä.

Samalla yhä useammat katsovat, että tuulivoima saa nyt riittää. Yli 1000 kansalaisaloitteessa vastustetaan aktiivisesti uutta tuulivoimarakentamista, ja vain 35 uutta tuulivoimalaa otettiin käyttöön vuoden 2019 alkupuoliskolla; vertailun vuoksi, Saksan tuulivoimaliiton mukaan uusia voimaloita tarvittaisiin 1400 vuosittain, jotta Saksa saavuttaisi uusiutuvuustavoitteensa.

Tuulivoimaa vastustetaan pääasiassa kahdella perusteella: voimalat sijaitsevat liian lähellä asutusta ja roottorinlavat tappavat liian paljon eläimiä. Saksan lajiensuojelulain mukaan laitos ei saa uhata luonnonvaraisia eläimiä. Pohjois-Saksan erään alueen kartoitus kuitenkin osoitti roottorinlapojen tappaneen pelkästään yhden vuoden aikana 7 865 hiirihaukkaa, 10 370 sepelkyyhkyä, 11 843 sinisorsaa ja 11 197 lokkia. Lisäksi koko Saksassa kuoli 250 000 lepakkoa.