Saksan odotetaan sulkevan kolme viimeistä ydinvoimalaansa v. 2022 loppuun mennessä. Muutoksen myötä maan sähköjärjestelmästä on vain hieman yli kymmenessä vuodessa, 2011–2022, suljettu 17 ydinreaktoria ja hävitetty noin 20 490 MW:n tuotantokapasiteetti. Se on puolet enemmän kuin Suomen koko sähkönkulutus jäätävän kylmänä talvipäivänä.
Sen sijaan Saksa on uhrannut valtavasti resursseja energiamurrokseen (Energiewendeen) tarkoituksenaan luopua asteittain ydinvoimasta ja hiilestä, minkä seurauksena saksalaiset kärsivät Euroopan korkeimmasta sähkönhinnasta, joka oli viime vuonna 32,16 senttiä/kWh kaikki maksut mukaan lukien.
Alustavat luvut viittaavat nyt siihen, että fossiilinen energia teki viime vuonna paluun Saksan sähköntuotantoon. Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus oli 44,1 % ja fossiilisen energian 44,6 %; viime vuonna luvut olivat 40,9 % ja 47,2 %.
Maatuulivoima tuotti edellisvuonna 12 % vähemmän kuin v. 2020 ja merituulivoima 7 % vähemmän jatkuvasta tuulivoimarakentamisesta huolimatta, mikä kuvastaa tuulivoiman vaihteluita myös pidemmällä ajanjaksolla.
Kun tarkastellaan Saksan primäärienergian kulutusta – joka sähkön lisäksi sisältää lämmön, kuljetukset ja muuta – fossiiliset energialähteet tai ydinvoima kattoivat siitä v. 2021 edelleen liki 80 %.
Saksan uuden hallituksen vihreä ilmastoministeri Robert Habeck on jo antanut periksi maan vuosien 2022 ja 2023 virallisissa ilmastotavoitteissa. Usko vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseen vaatii jo poikkeuksellista optimismia.
Saksan päästöt kasvoivat siten jo ennen maan kuuden viimeisen ydinreaktorin sulkemista, sillä kolme niistä lopetti sähköntuotannon vuodenvaihteessa, ja kolme viimeistä sulkee ovensa tämän vuoden lopussa.
Tämän myötä Saksan suunniteltavissa olevasta sähköntuotannosta häviää jälleen 8 000 MW. Die Weltin talous- ja energiatoimittaja Daniel Wetzel toteaa Saksalla olevan edessään kasvihuonekaasujen suurin kasvu 30 vuoteen kuuden viimeisen ydinvoimalan sulkemisen takia.
Kenties on ajanmerkki, että Welt am Sonntag haastatteli Suomen vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjannetta 8. tammikuuta. Harjanne on sähkötekniikan diplomi-insinööri ja Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkija, ja hän on profiloitunut ydinvoiman ystävänä.
”Ydinvoima on ilman muuta kestävää. Ydinjätettä syntyy hyvin vähän suhteessa suuriin määriin tuottamaamme hiilidioksidineutraalia sähköä. Ja ydinjätteen voi säilöä turvallisella tavalla, toisin kuin hiili- ja kaasuvoimaloiden aiheuttamat kasvihuonekaasut”, Harjanne sanoo haastattelussa ja korostaa, että myös aurinko- ja tuulivoimalla tuotettu sähkö synnyttää ongelmallista jätettä.
”Saksan päätös sulkea samanaikaisesti hiili- ja ydinvoimalat johtaa pitkäaikaiseen kaasuriippuvuuteen. Toivoisin, että tällaisiin asioihin otettaisiin tieteeseen perustuva lähtökohta”, Harjanne toteaa haastattelussa.