”Haluan sydämestäni kiittää kaikkia työntekijöitä! Tuntuu hienolta jättää yhtiö hyvään kuntoon”, hän sanoo.
Stefan Storholmin tullessa Katternön toimitusjohtajaksi 15. tammikuuta 2001 yritys oli nykyiseen verrattuna pieni ja Albäck Ab:n ostosta 13 vuotta aiemmin aiheutuneet velat painoivat edelleen tulosta.
”Minulle oli päivänselvää, että meidän täytyi kasvaa, saada kriittistä massaa. Helsingissä meitä kuvailtiin ’kyläkaupaksi’. Mutta kaikki eivät olleet vakuuttuneita siitä, että kasvu olisi meille oikea reitti, eivät edes omassa hallituksessamme.”
”Tilannetta voi verrata Kokkolan Energiaan, joka päätti pysyä lestissään ja nykyään kamppailee talousvaikeuksissa. Kasvamalla pystyimme kehittämään synergia- ja mittakaavaetuja.”
Kasvua voi tapahtua luomalla uutta liiketoimintaa tai ostamalla muita. Stefan on hallituksen puheenjohtaja Peter Boström parinaan ajanut molempia reittejä.
Suurimmat kaupat Stefanin tj-aikana ovat koskeneet silloisen Vieska Energian liiketoiminnan hankintaa (2001), tällä kaupalla oli pitkä esihistoria, sekä Ruotsin Härjedalenissa toimivan Härjeåns Ab:n enemmistöosakkuutta (2013) ja Pietarsaaren Energialaitoksen ostoa (2015). Nämä kaupat ovat maksaneet noin 20, 50 ja 70 miljoonaa euroa.
Uutta tuotantoa
Katternö on luonut omaa uutta liiketoimintaa etenkin rakentamalla sähkön- ja lämmöntuotantoa. Katternön laitoksissa tuotettiin ennen vuosituhannen vaihdetta enimmillään vain 350 GWh sähköä ja lämpöä vuodessa, suurin osa kaukana (Pohjolan Voima). Sähköverkkoa ei ollut edes rakennettu sähkön toimittamiseen Katternö-alueen ulkopuolelle.
Jo vuonna 2007 Katternö tuotti liki 1600 GWh, ja sillä on sen jälkeen ollut niin paljon omaa kapasiteettia, että se pystyisi hädän tullen tuottamaan kaiken asiakkaiden tarvitseman sähkön ja lämmön saarekekäyttönä omissa laitoksissaan.
Etenkin Alholmens Kraft, joka otettiin kaupalliseen käyttöön vuosi Stefanin virkaanastumisen jälkeen, oli tärkeä, ja vuodesta 2006 lähtien myös Kanteleen Voima, maailman suurin turpeenpolttoon soveltuva voimala. Viime vuosina Katternön tuulivoimatuotanto on laajentunut nopeasti.
Energiajärjestelmän peruspilareihin kuuluvat myös sähköverkot, joihin kohdistuu suuri osa sähköjärjestelmän kustannuksista. Tässäkin Katternö on Stefanin johdolla laajentanut toimintaa lähtökohtanaan, että on parempi omistaa ja ohjata sähköverkkoja itse.
Katternö on selkeästi kulkenut omia teitään strategisessa yhteistyössä, jolla on pyritty vahvistamaan lähiyhteisöä. Yhtiö on esimerkiksi suuromistajana JNT:ssä ja Nextjet-lentoyhtiössä.
”Ei ole sattumaa, että meidän alueellamme on Suomen laajimmat kuituverkot”, Stefan sanoo.
Perusajatukset
Katternön perusajatuksiin kuului jo ennen Stefanin aikaa lähiyhteisön kehittäminen, ympäristön kannalta hyväksyttävien ratkaisujen hakeminen ja vastuun kantaminen koko ketjusta sähkön- ja lämmöntuotannosta aina loppuasiakkaalle toimitukseen saakka.
Ne ohjaavat toimintaa edelleen. Mutta ajatukset täytyy myös toteuttaa, kaikkine yksityiskohtineen, monimutkaisessa maailmassa, joka koostuu yhdyskuntasuunnittelusta, sääntelystä, teknisistä haasteista ja jatkuvasti vaihtelevan lainsäädännön aiheuttamista muutoksista.
”Olemme panostaneet lujasti uusiutuvan energian investointeihin. Katternön energiapaletti on nykyään vihrein muihin samanarvoisiin yhtiöihin verrattuna”, Stefan sanoo.
Haasteiden luonne on muuttunut etenkin Stefanin tj-ajan jälkipuoliskolla. Vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti sähkönkulutukseen äkillisen loven. Naapurimaiden massiiviset uuden tuulivoiman tuet rikkoivat markkinamekanismit. Sähkönhinta on pudonnut tasolle, jolla lukuiset laitokset ovat kannattamattomia.
Jatkuvaa raiteiden vaihtoa
Kukaan ei osannut kuvitella, että poliitikot vaihtaisivat raiteita näin usein.
”Nuorena insinöörinä kannoin pinssiä ’Ei ydinvoimaa’. Luulin silloin, että selviäisimme turpeella, joka sisältää enemmän energiaa kuin koko Pohjanmeren öljy ja kaasu. Mutta poliitikkomme päättivät luokitella turpeemme fossiiliseksi.”
”Hajautettu kaasudieseltuotanto vaikutti Wärtsilän aikanani varteenotettavalta vaihtoehdolta. Mutta biopolttoaine on ainoa kotimainen polttoaineemme, kun nykyisenä tavoitteena on supistaa hiilidioksidipäästöt nollaan. Ja siinä poliitikot ovat päättäneet suosia tuulivoimaa.”
Tämä politiikka on iskenyt aiemmin kannattaneeseen Alholmens Kraftiin. Nykyään tämä uranuurtajahanke käy tappiolla.
”Selvästi suurimpana ongelmana on energiapolitiikan ennakoitavuuden puute. Poliitikot puhuvat mielellään kestävyydestä, mutta heidän oma energiapolitiikkansa on sen vastakohta”, Stefan Storholm sanoo.
Ylipäätään häntä häirisee kaksinaismoraali, joka näkyy suhtautumisessa energia-alaan.
”Ihmettelen pääkaupunkiamme, joka haluaa esiintyä korostetun vihreänä, samaan aikaan kun Helsinki on sähköntuotannossaan fossiilisten polttoaineiden suurkäyttäjä. Kaupungissa on isoja nestekaasu- ja hiilivoimaloita, vain 13 % Helenin (Helsingin energiayhtiön) sähköntuotannosta on uusiutuvaa. Fossiilisten polttoaineiden ja hiilidioksidin alhaisten hintojen tuoma taloudellinen voitto haalitaan kotiin ilmeisesti ilman moraalisia ongelmia.”
Oma lehti
Myös tämä lehti on esimerkki Stefanin johtamistavasta. Lehden päätarkoituksena on osoittaa, että Katternö on kiinnostunut siitä pohjalaisesta maailmasta, jossa asiakkaat asuvat, toisena on kertoa ja keskustella asioista, joita energia-ala joutuu kohtaamaan.
”Toimituksellinen valintamme on aivan alusta asti ollut energia-, resurssi- ja ilmastoasioiden valaiseminen avoimesti ja rehellisesti. Tavoitteenamme oli saada pohjoismaisia asiantuntijoita jakamaan tietoa ja saada valaistua päätöksenteon taustoja.”
Monet nimekkäät asiantuntijat ovat esiintyneet lehdessä, esim. ilmastoprofessori Lennart Bengtsson, valtionmeteorologi Anders Persson, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola, entinen ympäristöministeri Ville Niinistö, fysiikan prof. Peter Lund, ilmastoprof. Atte Korhola, Ilmatieteen laitoksen johtaja Petteri Taalas, Greenpeacen perustaja Patrick Moore ym.
”Myönteinen vastaanotto on yllättänyt. Useimmat ovat kertoneet arvostavansa kunnianhimoista otettamme”, Stefan Storholm sanoo.
Eräs ryhmä on viime aikoina vaatinut, että lehti saisi antaa palstatilaa vain virallisen politiikan kanssa linjassa oleville mielipiteille.
”Kun viittaan IPCC:n raporttiin ja kerron, ettei äärisää ole lisääntynyt, minut on leimattu ilmastoskeptikoksi. Samoin kun olen kyseenalaistanut Suomen 3,5 miljardin euron tuulivoimatuen, vaikka biopolttoaine olisi kansantaloudellisesti ja teknisesti ylivoimainen.”
”En ymmärrä sellaista käytöstä kuin mitä painovapauden edustaja [Suomen Kuvalehti] esitti yrittäessään hiljentää meitä. Avoin keskustelu on minulle itsestäänselvyys ja vastakkaista mieltä olevien vaientamisyritykset käsittämättömiä.”
Ajankohtainen suurinvestointi: ”Olemme loppusuoralla Härjedalenin investoinneissa. Rakennamme sinne Alholmens Kraftin vähän pienemmässä mittakaavassa. Saamme kustannustehokkaan energiakombinaatin, joka tuottaa myös puupellettejä. Niillä voi korvata lämmityksessä polttoöljyn ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Pietarsaaren ilmastostrategiassa tavoitellaan 30000 hiilidioksiditonnin vähennystä.”
Epäonnistumiset: ”Etäluettavien mittareiden käyttöönotto avasi sähköyhtiöille mahdollisuuden tarjota sähköisiä talonmiespalveluja. Emme valitettavasti saaneet Vaasan energiaklusteria mukaan tähän panostukseen, mittareita olisi pitänyt muokata.”
Mikä ilahduttaa? ”Se että onnistuimme nostamaan yhtiön arvoa. Herrfors maksoi Pietarsaarelle viime vuonna yhtä paljon osinkoa kuin mitä kaupunki aiemmin vaati energialaitokseltaan.”
