Tuulivoimapuistot rakentaa Puhuri Oy, josta Katternö Kraftin yhtiöt omistavat 45,45 %. Ensimmäinen kymmenen myllyn puisto rakennetaan Pyhäjoen Parhalahteen ja toinen kahdeksan myllyn puisto Haapaveden Hankilannevalle. Jälkimmäisestä ei ole vielä tehty lopullista investointipäätöstä.
”Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa uutta sähköä. Se myös sopii hyvin tavoitteeseemme lisätä uusiutuvan energian osuutta energiasalkussamme”, kertoo Katternön toimitusjohtaja Roger Holm.
Puhuri on molemmissa tuulivoimahankkeissaan saanut osansa edellisen hallituksen uusiutuvan energian preemiojärjestelmästä, vaikka preemio onkin vähäpätöinen verrattuna aiempaan tuulivoimatuen tasoon. Energiavirasto on antanut seuraavan kryptisen lausunnon:
“Preemio maksetaan täysimääräisenä sähkön kolmen kuukauden markkinahinnan keskiarvon ollessa enintään yhtä suuri kuin viitehinta, joka on 30 euroa/MWh. Markkinahinnan ylittäessä viitehinnan, tuki muuttuu liukuvaksi. Tukea ei makseta, kun markkinahinta on suurempi kuin viitehinnan ja hyväksytyn preemion summa.”
Preemio on Parhalahden tuulivoimalle 1,89 euroa/MWh ja Hankilannevalle 2,62 euroa/MWh. Tukea maksetaan 12 vuoden ajan.
“Preemio on eräänlainen vakuutus erittäin matalien sähkönhintojen varalta mutta ei anna yhtään sillä markkinahinnalla, joka meillä on tähän mennessä ollut tänä vuonna. Preemiolla ei ollut käytännössä mitään merkitystä investointipäätöksemme kannalta”, Holm kertoo.
Myönteinen tukipäätös annettiin seitsemälle hankkeelle Energiaviraston vastaanottamasta 26 tarjouksesta. Hankkeet hyväksyttiin edullisuusjärjestyksessä ja teknologianeutraalisti. Kaksi Puhurin hanketta sai myönteisen päätöksen, mitä voidaan pitää merkkinä yhtiön ammattimaisesta suunnittelusta. Hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 1,36 TWh.
Ennusteiden mukaan Parhalahden myllyt tuottavat vuosittain 158 GWh sähköä ja Hankilannevan 139 GWh. Investoinnit ovat yhteensä 110 miljoonaa euroa.
Hankkeiden taustatyö sisältää usean vuoden kattavat valmistelut, suunnitelmat ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Parhalahti ja Hankilanneva valikoituivat parhaiksi paikoiksi useista syistä:
”Tuuliolosuhteet ovat tietenkin oleelliset. Lisäksi alueet ovat erittäin harvaanasuttuja, tärkeitä luontoarvoja ei häiritä ja tuulivoimapuistot voidaan kätevästi liittää runkoverkkoon”, kertoo Puhurin toimitusjohtaja Antti Vilkuna.
Rakentaminen on jo alkanut Parhalahdessa. Molempien tuulivoimapuistojen arvioidaan olevan käyttävalmiina vuonna 2022.
“Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän tuulee. Suunnittelun pohjana ovatkin myllyt, jotka yltävät rakennussuunnitelman sallimaan korkeuteen”, selittää Tuomas Ylimaula, Puhurin tuulivoimahankkeiden päällikkö.
Parhalahdessa tämä korkeus on 230 metriä ja Hankilannevalla 250 metriä.
Nykymarkkinoiden suurimpien mantereelle rakennettujen myllyjen teho on yli 5 megawattia, kun normaali koko on 3–3,5 megawattia.
Ylimaula toivoo 5 megawatin myllyjä, joiden voidaan kokonsa ja tekniikkansa puolesta odottaa toimittavan sähköä halvimmin megawattituntia (MWh) kohden. Näin suuria myllyjä ei ole vielä missään päin Suomea.
Eikö näihin ensimmäisen sukupolven jättimyllyihin investointiin liity riskejä, varsinkin kun niistä on vielä niin vähän kokemusta?
”Se on aiheellinen kysymys”, Tuomas Ylimaula sanoo.
”Keskustelemme johtavien toimittajien kanssa koko ajan. Vaadimme luonnollisesti takuut siitä, että saamme sen, mitä meille on luvattu”, hän kertoo.
Puhurin uudet tuulivoimahankkeet luovat myös työpaikkoja. Hankkeisiin on kiinnitetty useita paikallisia yrittäjiä, ja tuulimyllyt tarvitsevat valmistuttuaan huoltohenkilöstöä.
”Kymmenelle myllylle on tavallisesti kaksi vakinaista työntekijää”, Tuomas Ylimaula selittää.
Puhurilla on jo ennestään kolmisenkymmentä tuulimyllyä neljässä eri tuulivoimapuistossa. Myllyjen yhteenlaskettu asennuskapasiteetti on 68 megawattia. Yhtiöllä on myös liuta uusia tuulivoimahankkeita eri toteutusvaiheissa.
