”Aamu-uinnilla alkavat päivät ovat usein parhaita. Talvella olen uimahallin kanta-asiakas, ja kesällä käyn pulahtamassa Bosundin kesämökin laituriltamme. Ratkon monia ongelmia uidessani.

Jokin vedessä on kiehtonut minua jo siitä lähtien, kun asuin pikkupoikana Fiskarsin pienen fladan vieressä, vain kivenheiton päässä nykyisestä työpaikastani Kuusisaaren tehtaalla.

Vesi antaa minulle energiaa. Kun saavun mökille ja katson lahdelle, tunnen sykkeeni laskevan. Kaikista parasta on lämmittää puulämmitteinen sauna, hakea kylmää vettä merestä ja sekoittaa se saunan kiehuvaan veteen. Se on eräänlainen meditatiivinen rituaali, joka ei pelkästään rauhoita vaan on myös välttämättömyys täällä saaristossa.

Arkielämä on aika intensiivistä. Työni liittyy vahvasti strategia- ja johtoryhmätyöskentelyyn sekä moniin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin, kuten tapaamisiin henkilöstön, tuottajien ja etujärjestöjen kanssa – yksinkertainen saaristolaiselämä perheen kanssa on hyvä vastapaino sille.

Viihdyn, kun ympärilläni tapahtuu, ja tarvitsen jatkuvasti uusia tavoitteita, joihin tähdätä. Minua haastaa suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden pilkkominen hallittaviksi osatavoitteiksi sekä toimivan yhteistyön löytäminen henkilöstön ja prosessien välillä. Se on hieman kuin sekoittaisi vettä. Siitä sisäinen kemistini nauttii eniten.”

Puutarhahaaveet alkavat herätä henkiin tähän aikaan vuodesta. Kitken pihamaalla havupuita, suunnittelen kesän hankkeita ja odotan malttamattomana ensimmäisiä kukkia, jotka pian ilmestyvät lumen alta. Kaivan joka syksy maahan sipuleita. On aina yhtä jännittävää nähdä, mitä mullasta kasvaa esiin. Suosin kestävyysajattelua ja yritän istuttaa monivuotisia ja leviäviä lajikkeita – kuten erilaisia krookuksia, kiurunkannuksia ja kasvitieteellisiä tulppaaneja.

Minun energiassani on kyse työn ja vapaa-ajan yhdistelmästä. Olen onnekseni aina saanut tehdä luovia työtehtäviä, jotka antavat minulle energiaa. Luodon Fagernäsissä sijaitsevan kesämökin puutarha antaa toisenlaista energiaa, mutta ne kuitenkin liittyvät tiiviisti toisiinsa – sekä toimitusjohtajan työssäni että puutarhassani on kehitettävää ja haasteita. Puutarhapiireissä puhutaan paljon vyöhykkeistä. Nautin suuresti, kun onnistun kasvattamaan kasveja, joiden ei oikeastaan pitäisi selviytyä ilmastossamme. Pidän mikroilmaston rakentamisesta, puutarhan integroimisesta ympäröivään luontoon ja sellaisen tilan luomisesta, jossa viihtyvät sekä kasvit että eläimet.

Vanhimmat kasvini ovat 15-vuotiaita, toiset uudempia. Puutarha elää jatkuvasti. Koska meillä on kivinen tontti täynnä juuria, vapaa-aika kuluu pitkälti kaivuutöissä – työnnän likaiset kädet syvälle multaan ja otan vastaan kaiken, mitä jaksan. Se on parasta!

Vinlaxin kalliolla istuminen ja avomerelle katseleminen on uskomattoman rauhoittavaa. Olen varttunut Pensalan pelloilla, joten meri-ilma on minulle melkeinpä jännittävä asia. Täällä voin nauttia tuulesta, suolavedestä ja upeista auringonlaskuista. Kirjoitan usein iltaisin, ja hienolla säällä tulen tänne päivän päätteeksi perheeni kanssa iltauinnille. Nautin kaikista eniten myöhäisistä, pimeistä illoista, jolloin vesi tuntuu miellyttävän lämpimältä. Vinlax on todellinen piilotettu helmi. Vaikka asumme aika lähellä, löysimme paikan vasta muutama vuosi sitten. Joskus olemme täällä aivan yksin, ja joskus penkillä istuu rakastunut pariskunta.

Syksy on muuten aika intensiivinen, joten on hyvä ladata akut sitä varten. Lähetin vastikään seuraavan kirjani käsikirjoituksen, ja kirjamessut lähtevät pian käyntiin. Samalla on ihanaa, että olen löytänyt kirjoittamiseen toimivan rytmin. Olen sopinut kustantajani kanssa kirjoittavani yhden kirjan vuodessa, mikä tarkoittaa, että kirjoitan intensiivisimmin kesällä – järjestely, joka sopii minulle täydellisesti. Jos tarvitsen tauon, tulen tänne.