Mikään ei kulje yhtä nopeasti kuin radioaallot. Se selittää, miksi juuri tähän ympäristöön, ulommaiseksi Lofoottien saaristossa, sijoitettiin maailman ensimmäinen kiinteä siviilikäyttöön tarkoitettu radiosähkötysyhteys 115 vuotta sitten. Sama ympäristö toimi 63 vuotta myöhemmin, helteisenä kesäkuisena päivänä v. 1969, syntymäpaikkana myös toiselle radioaaltoihin perustuvalle uutuudelle: nykyajan matkapuheluille.
Tässä kerrotaan, miksi nimenomaan Pohjoismaissa kehitettiin maailmaa ehkä enemmän kuin mikään muu muuttanut tekniikka.
Teknologian kehitys muuttaa yhteiskuntamme, työskentelytapamme, arkemme ja kanssakäymisemme. Tätä kehitystä ei voi pysäyttää, sanoo Kirsimarja Blomqvist, mutta voimme huolehtia siitä, että teknologia saa hyvät sovellukset.
Kirjanpainotaitoa, autoa, puhelinta ja transistoria kuvaillaan toisinaan ihmiskunnan historian suurimmiksi keksinnöiksi. Transistori on ehkä tärkein, koska it-yhteiskuntamme rakentuu sen varaan. Virallisena totuutena pidettiin pitkään, että transistorin k
Nykyiset mobiiliverkon suoratoistopalvelut ja videopuhelut ovat liki uskomattoman teknisen kehityksen tulosta, jossa kiinteän verkon ja mobiiliverkkojen yhteispeli on kaiken ytimenä. Nyt meillä on ovella mobiilitekniikan viides sukupolvi, 5G. JNT on vuosikausia panostanut mittavasti kuiturakentamiseen, ja sen ansiosta alueemme on erityisen hyvin varautunut muutokseen.
Matkapuhelutekniikasta on tullut osa arkeamme mutta tekniikka ei ole lähestulkoonkaan valmista. VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas kaipaa enemmän sovelluksia, jotka ovat käytännönläheisiä ja helppokäyttöisiä. Usein vain yhden painikkeen käyttö pitäisi riittää.
On olemassa joukko käsitteitä, joille suomen yleiskielen sanakirjassa annetaan kaksi nimitystä, joskus useampikin. Tarkoitan tässä yhteydessä sellaisia tapauksia, joissa eri nimityksillä on (ollut) selvä maantieteellinen levikkinsä. Näihin kuuluvat vasta ja vihta, lakka, muurain ja hilla, karitsa ja vuona sekä tämän jutun aihepiiriin kuuluvat kutoa ja neuloa.
Videor från Katternögruppen
Min energi - Röster om personliga kraftkällor
Daniela Mårtenson
Puutarhahaaveet alkavat herätä henkiin tähän aikaan vuodesta. Kitken pihamaalla havupuita, suunnittelen kesän hankkeita ja odotan malttamattomana ensimmäisiä kukkia, jotka pian ilmestyvät lumen alta. Kaivan joka syksy maahan sipuleita. On aina yhtä jännittävää nähdä, mitä mullasta kasvaa esiin. Suosin kestävyysajattelua ja yritän istuttaa monivuotisia ja leviäviä lajikkeita – kuten erilaisia krookuksia, kiurunkannuksia ja kasvitieteellisiä tulppaaneja.
Minun energiassani on kyse työn ja vapaa-ajan yhdistelmästä. Olen onnekseni aina saanut tehdä luovia työtehtäviä, jotka antavat minulle energiaa. Luodon Fagernäsissä sijaitsevan kesämökin puutarha antaa toisenlaista energiaa, mutta ne kuitenkin liittyvät tiiviisti toisiinsa – sekä toimitusjohtajan työssäni että puutarhassani on kehitettävää ja haasteita. Puutarhapiireissä puhutaan paljon vyöhykkeistä. Nautin suuresti, kun onnistun kasvattamaan kasveja, joiden ei oikeastaan pitäisi selviytyä ilmastossamme. Pidän mikroilmaston rakentamisesta, puutarhan integroimisesta ympäröivään luontoon ja sellaisen tilan luomisesta, jossa viihtyvät sekä kasvit että eläimet.
Vanhimmat kasvini ovat 15-vuotiaita, toiset uudempia. Puutarha elää jatkuvasti. Koska meillä on kivinen tontti täynnä juuria, vapaa-aika kuluu pitkälti kaivuutöissä – työnnän likaiset kädet syvälle multaan ja otan vastaan kaiken, mitä jaksan. Se on parasta!
Nilla Kjellsdotter
Vinlaxin kalliolla istuminen ja avomerelle katseleminen on uskomattoman rauhoittavaa. Olen varttunut Pensalan pelloilla, joten meri-ilma on minulle melkeinpä jännittävä asia. Täällä voin nauttia tuulesta, suolavedestä ja upeista auringonlaskuista. Kirjoitan usein iltaisin, ja hienolla säällä tulen tänne päivän päätteeksi perheeni kanssa iltauinnille. Nautin kaikista eniten myöhäisistä, pimeistä illoista, jolloin vesi tuntuu miellyttävän lämpimältä. Vinlax on todellinen piilotettu helmi. Vaikka asumme aika lähellä, löysimme paikan vasta muutama vuosi sitten. Joskus olemme täällä aivan yksin, ja joskus penkillä istuu rakastunut pariskunta.
Syksy on muuten aika intensiivinen, joten on hyvä ladata akut sitä varten. Lähetin vastikään seuraavan kirjani käsikirjoituksen, ja kirjamessut lähtevät pian käyntiin. Samalla on ihanaa, että olen löytänyt kirjoittamiseen toimivan rytmin. Olen sopinut kustantajani kanssa kirjoittavani yhden kirjan vuodessa, mikä tarkoittaa, että kirjoitan intensiivisimmin kesällä – järjestely, joka sopii minulle täydellisesti. Jos tarvitsen tauon, tulen tänne.
Annika Sundell
Kävelyretki Trynet-ponin kanssa Kantlaxin kotimetsissä on rentouttavinta mitä tiedän. Minulle eläimen ja luonnon yhdistelmä on lyömätön tapa täydentää energiavarastoja. Hevosten lähettyvillä ei yksinkertaisesti voi olla stressaantunut, sillä ne huomaavat heti pienimmätkin mielialan muutokset.
Työni Walkilla tarkoittaa usein pitkiä päiviä ja hyvin paljon matkustamista. Vastaan tuotekehityksestä ja yritystoiminnan kestävästä kehityksestä, ja matkaan usein ympäri Eurooppaa tapaamassa asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Mutta vaikka elämä olisi kuinka stressaavaa, löydän aina rauhan tullessani kotiin ja mennessäni talliin.
Olen aina ollut heppatyttö. Ostin ensimmäisen hevoseni yli 20 vuotta sitten, ja meillä on ollut kaikkea ravihevosista varsoihin. On mielenkiintoista seurata, miten suhde hevoseen kehittyy. Niin suurta eläintä ei voi ikinä voittaa puolelleen lihasten avulla, vaan eläimeen täytyy luoda suhde ja voittaa sen kunnioitus. Kuten johtajuudessa yleensäkin.
Meillä on tällä hetkellä kaksi hevosta, mutta tallissa on tilaa vielä yhdelle.