Maailmassa on suunnitteilla tai rakenteilla yli 2 400 uutta hiilivoimalaa v. 2030 mennessä; näin todetaan Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä julkistetussa raportissa, jonka esitteli neljä ilmastojärjestöä, niiden joukossa tunnettu Potsdamin tutkimuslaitos.
Lähes puolet uusista hiilivoimaloista rakennetaan Kiinaan; 368 voimalaa on rakenteilla ja 803 suunnitteilla. Intiassa on rakenteilla 297 voimalaa ja suunnitteilla 149, ja hiilivoimaan panostavat myös Turkki (93 uutta voimalaa), Filippiinit (60) ja Japani (45). EU:ssa on menossa 27 hiilivoimalahanketta.
Nämä voimalat ovat yleensä erittäin suuria, keskimäärin 600 megawattia. Jos kaikki 2 440 uutta hiilivoimalaa rakennetaan, niiden yhteenlaskettu teho on peräti 1 428 gigawattia – se on 125 kertaa enemmän kuin se maksimiteho, jota Fingrid pitää Suomen kaikkien nykyisten voimaloiden yhteenlaskettuna tehona.
Uudet hiilivoimalat aiheuttavat raportin mukaan vuosittain 6,5 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt v. 2030. Päästöt nousevat 12 miljardiin tonniin vuodessa yhdessä niiden nykyisten hiilivoimaloiden kanssa, joiden tekninen ”elinikä” ulottuu vuoden 2030 yli.
Tällöin päästöt ylittäisivät 400 prosentilla sen mediaanin, jota IPCC pitää välttämättömänä nk. kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi.
Muutoksen tuulet saattavat kuitenkin puhaltaa Kiinassa, joka on viime vuosina sulkenut useita pieniä hiilikaivoksiaan ja luvannut pysäyttää fossiilisten polttoaineiden käytön kasvun maassa v. 2030 mennessä.
Kiinan energiavirasto ilmoitti heti vuodenvaihteen jälkeen, että seuraavan kolmen vuoden aikana ”uusille hiilivoimaloille ei periaatteessa myönnetä lupia” ja että maan rannikolle rakennetaan useita uusia ydinvoimaloita.
