Euroopan energiakriisillä on valtavat seuraukset taloudelle, politiikalle ja meistä jokaiselle. Miten kiistan saisi kansantajuisemmaksi? Missä on ongelman ydin? Ja onko kriisistä ulospääsyä?
Ensiksi kannattaa tarkastella tilannetta Saksassa, EU:n talousmahdissa. Jos Saksaa ei voita EU-politiikassa puolelleen, on lähes mahdotonta saada päätöksiä läpi – ainakaan jos ne myös koskevat Saksaa itseään.
Energiatoimitukset ovat keskeisiä Saksan taloudelle. Kohtuuhintaisen energian, lämmön ja polttoaineiden puute hankaloittaa niin kansalaisten kuin yritystenkin elämää. Globaaleilla nykymarkkinoilla korkeat energian hinnat ovat jatkuva haitta.
Samalla juuri Saksa on poliittisesti julistanut itsensä radikaalin energiakäänteen, die Energiewenden, johtajaksi. Angela Merkel, Saksaa 16 vuotta luotsannut liittokansleri (2005–2021), johti kaiken ydinvoiman massiivista alasajoa (v. 2022 loppuun mennessä) ja kaikesta hiilivoimasta luopumista (v. 2038 mennessä tai aiemmin).
Sen sijaan Merkel ja hänen hallituksensa panostivat valtavasti tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen, mikä vaati investointia fossiiliseen kaasuvoimaan, pääasiassa Venäjältä tuotuna. Tämä antoi Putinille voimakkaan aseen Eurooppaa vastaan, tunnetuin seurauksin.
Miten energiakysymykseen suhtaudutaan Saksan tämänhetkisessä politiikassa? Viime vuoden joulukuusta lähtien maata on hallinnut sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien (FDP) koalitio, jossa vihreiden Robert Habeck toimii talous- ja ilmastoministerinä vastaten myös energia-alasta.
Energiakäänne on jakanut saksalaisia voimakkaasti, ja ongelmien kasautumisen myötä myös tiedotusvälineet ovat yhä enemmän tuoneet esiin skeptisiä ääniä. Yksi esimerkki tästä on Sarna Röser, Die Jungen Unternehmerin (”Nuoret yrittäjät”) puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien. Die Jungen Unternehmer on maan perheyritysten monialainen etujärjestö.
Röser hyökkäsi vastikään Die Welt -lehdessä Robert Habeckia vastaan. Vihreä ministeri ja varaliittokansleri omaksui sodan puhkeamisen jälkeen helmikuussa nopeasti roolin maan kriisijohtajana, Röser sanoo. Mutta Habeck ja hänen ”täysin uudesta luottomiehistöstään” koostuva ministeriönsä ovat nyt puolen vuoden ajan pelkästään viivytelleet.
”Ennen kaikkea sähkön toimitusvarmuuden suhteen olisi pitänyt tehdä tinkimätön ja määrätietoinen panostus tarjontapuoleen, ilman ideologisia silmälappuja. Kaikki mahdolliset hiilivoimalat ja ydinvoimalat tulisi pitää toiminnassa tai palauttaa toimintaan, jotta voimme lisätä sähkön tarjontaa, vakauttaa sähkön hintoja ja pienentää sidettä räjähtävään kaasun hintaan.”
Robert Habeckia on valaistu kehityksestä ja hän on ollut koko ajan tietoinen asiasta, väittää Sarna Röser viitaten Habeckin toistuviin lausuntoihin siitä, ettei Saksalla ole sähköongelmaa.
Röser näkee toisen perusongelman yhteiskunnan ”ekologisessa muutoksessa”, jonka vihreät pyrkivät saamaan aikaan ”science fiction -todellisuudessa”. Samanaikaisesti energiakäänteen toteutus on Habeckin ”NGO-kenraalien” eli erilaisten ympäristölobbausjärjestöjen edustajien johdolla.
”Tämä esitetään jännittävänä satuna jalosta ritarista, joka taistelee pahuutta vastaan. Mutta me emme elä satumaailmassa. Edustan nuorta perheyrittäjien sukupolvea, joka on huolissaan tulevaisuudestaan, ylläpitämistään työpaikoista ja teollisuuden taantumasta, jota kohti tämä maa on juuri nyt matkalla.”
Saman johtopäätöksen allekirjoittaa asioista perillä oleva Kjell Andersson, ruotsalaisen Svebio-toimialajärjestön talouspolitiikan johtaja; eurooppalaisen ongelman ydin on Saksassa. Svebio pyrkii bioenergian kehittämisen edelläkävijäksi energiajärjestelmässä, joka muodostuu erilaisista uusiutuvista energianlähteistä.
Myös Anderssonin järjestö on törmäyskurssilla vihreiden saksalaispoliitikkojen kanssa, joiden takia Saksa on vahvasti riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista.
”On käsittämätöntä, että Saksan ympäristöministeriö julkaisi pari viikkoa sitten tekstin, jossa käytännössä hylätään biopolttoaineet uusiutuvana energiana ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisen työkaluna. Ministeriö on suurelta osin omaksunut kaikki biopolttoainekriittisen ympäristöliikkeen suoltamat argumentit ja kyseenalaistaa biopolttoaineiden ilmastohyödyn.”
Tämä asennoituminen metsäbioenergiaan johtuu niin kutsuttujen ympäristöjärjestöjen pitkäkestoisesta ja intensiivisestä kampanjoinnista, Andersson toteaa.
”Herää kysymys, mitä saksalaiset ajattelevat. Maassa lakkautetaan pian lähes kaikki ydin- ja hiilivoiman muodossa oleva perusvoima. Suuri osa on korvattu kaasuvoimalaitoksilla [mutta kaasu] pitää nyt myös poistaa käytöstä. Ja tässä tilanteessa Saksan hallitus viestittää biopolttoaineiden käytön voimakkaasta rajoittamisesta.”
Vaihtelevan aurinko- ja tuulivoiman massiivinen laajentaminen vaatii kattavaa tukea tasesähköltä ja varastoidulta energialta. Mutta kun ydinvoima, hiilivoima, maakaasu ja biomassa ovat poissa pelistä… jäljelle ei jää mitään, joka kykenisi siihen.
Erilaiset näkökulmat ottivat mittaa toisistaan 14. syyskuuta, kun EU-parlamentti äänesti läpi esityksen uusiutuvan energian direktiivin päivittämisestä. Metsänhakkuiden jäämiä – kuten oksia, juuria ja kantoja – ei esityksen mukaan saa enää luokitella energiantuotannon kestäviksi polttoaineiksi.
Voittoisan siiven mukaan nämä jäämät lasketaan primääribiomassaksi, jota saa käyttää ainoastaan pitkäikäisempiin tarkoituksiin. Mikäli tämä myös päätyy EU:n lopulliseksi päätökseksi, sillä on huomattavia seurauksia Suomelle tärkeälle lämmön yhteistuotannolle ja kaukolämpötuotannolle.
Päätökseen lisättiin ”kompromissina” siirtymäkausi v. 2030 asti, minkä aikana primääribiomassaa on sallittua hyödyntää määrä, joka vastaa maan kuluneen viiden vuoden keskimääräistä vuosikäyttöä.
Euroopan parlamentti sivuutti mm. 26 jäsenvaltionsa 517 yritysjohtajaa, jotka tämän vuoden toukokuussa toimittivat komissiolle kirjeitse argumenttinsa bioenergian puolesta. Kirjeen allekirjoitti 17 suomalaista yritysjohtajaa, heidän joukossaan Katternö-konsernin Roger Holm.1
Kirjeen yhteenveto:
- Bioenergia voi korvata kaasun, öljyn ja hiilen kaikilla yhteiskunnan aloilla, sähkön- ja lämmöntuotannossa, teollisuudessa, liikennealalla ja maataloudessa.
- EU:ssa käytetystä bioenergiasta 95 % on kotimaista – vain 5 % on tuontienergiaa.
- Bioenergiaratkaisuja voidaan soveltaa nopeasti tunnetuilla tekniikoilla ja usein alhaiseen hintaan. Tämä koskee erityisesti pienimuotoista lämmitystä polttoöljyn ja kaasun korvaamiseksi.
- Eurooppa on bioenergiatekniikan edelläkävijä; 50 000 bioenergiayritystä työllistää EU:ssa yli 800 000 henkilöä.
- Bioenergian kestävät ratkaisut läpäisevät EU:n kestävyyskriteerit ja ympäristövaatimukset sekä hyödyntävät pitkäjänteisesti kestävän metsä- ja maatalouden polttoaineita.
Mutta tällaiset argumentit eivät siltikään riitä Euroopan komissiolle, kommentoi Sve-bion Kjell Andersson.
Sen sijaan pellettialan viimekesäinen, suuri pohjoismainen konferenssi antoi täysin erilaisen kuvan siitä, mitä Euroopassa juuri nyt tapahtuu. Esimerkiksi niin Ranskaan kuin Italiaankin asennetaan tänä vuonna muutama satatuhatta pellettiuunia:
”Kiinnostus kaasu- ja öljylämmityksen korvaamiseen nykyaikaisella pellettilämmityksellä kasvaa nopeasti maassa toisensa jälkeen. Voimalaitokset ja teollisuudet huutavat pelletin perään. Fossiilisten polttoaineiden korkeat hinnat ja päästöoikeudet sekä tahto korvata Venäjän kaasu ja öljy luovat yhdessä valtavan kysynnän biopolttoaineita kohtaan”, kertoo Andersson.
Tästä huolimatta EU-koneiston enemmistö ohjaa kehitystä toiseen suuntaan. Aiemmin mainitun päätöksen kohtalo EU-parlamentissa ratkeaa kolmikantaneuvotteluissa, joissa Euroopan komissio, ministerineuvosto ja parlamentti pyrkivät löytämään yhteisen kannan koko direktiiviin.
1 Tuomo Kantola, Alva-yhtiöt, Roger Holm, Katternö Group, Jussi Lehto, Keravan Energia, Sami Markkanen, Kotkan Energia, Esa Lindholm, Kuopion Energia, Tomi Vartiamäki, L&T Biowatti, Jouni Haikarainen, Lahti Energia, Matti Lehmus, Neste, Pertti Vanhala, Oulun Energia, Vesa Hätilä, Seinäjoen Energia, Markus Tykkyläinen, Suur-Savon Sähkö, Timo Honkanen, Turku Energia, Aku Aarva, Urban Energy Finland, Energiakaupungit ry, Stefan Damlin, Vaasan Sähkö, Carita Ollikainen, Valmet, Antti Ala-Talkkari, Veljekset Ala-Talkkari
