Metsäkaverit. Tommi Kontiainen ja 1-vuotias hirvikoira Kajo lähtevät mielellään pitkille metsälenkeille. Silloin kaksi muuta koiraa, Ukko ja Juro, saavat jäädä odottamaan aitauksiinsa.
Karolina Isaksson

Hirvimetsä jää sähkösuunnittelun jalkoihin

Syksy 2018 ei ole Tommi Kontiaiselle edellisten kaltainen. Hän jättää ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hirvijahdin vapaaehtoisesti väliin.

”Olen päättänyt panostaa opintoihin ja siksi joudun tänä vuonna uhraamaan hirvijahdin. Mutta toki se kirvelee, etten pääse metsästyskavereiden mukaan jahtiin”, hän myöntää.

Tommi on työskennellyt Esse Elektro-Kraft AB:llä linja-asentajana vuodesta 2009 ja hoitaa yhdessä kollegansa Heikki Kukkolan kanssa yhtiön sivupistettä Kortesjärvellä.

”Aiemmassa työssäni jouduin matkustamaan paljon. Kun sitten sain paikan, jossa on kiinteät työajat, sain aikaa omistautua myös vapaa-ajan harrastuksilleni.”

Lasten urheiluharrastukset vaativat jonkin verran kuljettamista, kolme hirvikoiraa tarvitsevat harjoittelua ja lisäksi yksi ilta viikossa kuluu vapaaehtoisen palokunnan toiminnassa.

”Päädyin sinne kaverin kanssa tehdyn sopimuksen seurauksena – jos hän tulisi hirviporukkaan, minä menisin vapaaehtoiseen palokuntaan. Sopimuspalokunta on osoittautunut mielenkiintoiseksi, siellä saa uusia haasteita ja mahdollisuuden kehittää itseään.”

Niin että mitkä opinnot saavat jättämään hirvijahdin väliin?

”Olen tammikuusta lähtien opiskellut etänä sähköverkkomestarin erikoisammattitutkintoa. Yleensä nämä opinnot kestävät kaksi vuotta, mutta olen päättänyt selvitä niistä puolella siitä ja pyrin valmistumaan vuodenvaihteen tienoilla. Se kai kertoo opiskelumotivaatiostani, että todellakin käytän aikani opintoihin enkä hirvimetsällä”, Tommi nauraa.

Hänestä sähköverkon suunnittelu on äärimmäisen kiinnostavaa ja hän toivoo voivansa työskennellä sen parissa kokopäiväisesti opintojen päätyttyä. Hän on jo työssään toteuttanutkin suunnittelua, mm. neljä maakaapelointihanketta Purmojärven molemmin puolin. Viimeisin on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden alkupuoliskolla.

”Pääasia on, että voin jatkaa työskentelyä ihmisten parissa ja pääsen maastoon silloin tällöin”, Tommi Kontiainen sanoo.

TEKSTI: JOHAN SVENLIN