Tämän lehden syysnumerossa 2021 (artikkelissa ”Onko vety uusi kulta?”) kerrottiin, että EU-poliitikot ovat päättäneet valtavasta tuesta vetykaasuhankkeille. 430 miljardia euroa – viisi kertaa enemmän kuin Suomen valtion vuosittainen talousarvio – annetaan tukena vetykaasuhankkeille, jotka pyrkivät vauhdittamaan EU:n siirtymää nollapäästöiseksi kasvihuonekaasujen osalta.
Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä on ehdottanut putken rakentamista Pohjanlahden kautta alas Saksaan Suomessa tuotetun vetykaasun kuljettamiseksi muiden maiden kuluttajille. Suunnitelman mukaan tämä vetykaasu valmistettaisiin pääasiassa merituulivoimalla tuotetulla sähköllä.
Gasgrid Finland ja Nordion Energi esittelivät viime joulukuussa juuri tällaisen suuren mittakaavan putkihankkeen. Kyseiset yritykset vastaavat Suomen ja Ruotsin kaasunsiirtojärjestelmistä yhdessä OX2-tuulivoimakonsernin ja Copenhagen Infrastructure Partners -yhtiön kanssa. Jälkimmäinen on erikoistunut infrastruktuuri-investointeihin erityisesti tuulivoiman suhteen.
Putkihanketta esittelevässä Baltic Sea Hydrogen Collector -ehdotuksessa (BHC) selitetään, että ajatuksena on kytkeä yhteen Suomi, Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska ja Saksa. Putkijärjestelmän on myös tarkoitus olla kytkettävissä ”energiasaariin”, joita on suunnitteilla Itämeren eteläosiin.
Hanketta markkinoidaan oheisella kartalla, josta käy ilmi putken suunniteltu reitti sekä merituulivoimapuistojen ja energiasaarien suunnitellut sijainnit.
Ehdotuksessa korostetaan, että Itämerellä on erittäin hyvät edellytykset tuulivoimatuotannolle. Julkaistut lehdistötiedotteet eivät vastaa kysymykseen Itämeren mahdollisista ympäristövaikutuksista. Ympäristöjärjestöt ovat usein kuvailleet Itämerta maailman herkimmäksi mereksi.
