Berliinin muuri alkoi murtua 9.11.1989. Siitä tuli symboli Euroopan suurimmalle poliittiselle muutokselle toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden sisällä Itä-Saksan (DDR) entiset osavaltiot olivat liittyneet Saksan liittotasavaltaan ja maa oli jälleen yhtä.
Demokratiakehitys edesauttoi GSM:n tulevaa menestystä – mutta GSM-kehitys myös osaltaan edesauttoi demokratiaa. Saksassa saatiin tästä havainnollinen esimerkki muurin kaaduttua. Valtakunnan itäinen puolisko tarvitsi toimivaa puhelinverkkoa kiireisesti, ja GSM tarjosi nopean ratkaisun.
Ensimmäisestä GSM-operaattorista järjestettiin kilpailu. Tekniikan osalta kilpailu käytiin Ericssonin ja Nokian kesken. Mannesmann oli saanut Saksassa vuoden 1989 lopussa toimiluvan GSM-verkon käynnistämiseen kilpailijanaan Saksan telelaitos. Ericsson sai tehtäväkseen Mannesmannin verkon rakentamisen.
Vastaavasti Nokia rakensi Suomessa GSM-verkon uudelle teleoperaattorille, Radiolinjalle. Sen taustalla olivat paikalliset puhelinyhtiöt, jotka olivat vuosien ajan kilpailleet valtion telelaitoksen kanssa.
”Halusimme kilpailla myös matkapuheluissa mutta valtion telelaitos ei halunnut meitä NMT-markkinoille. Elokuussa 1988 kärsivällisyyteni loppui ja aloin toimia”, sanoo oravaislähtöinen Kurt Nordman, joka oli tuolloin Helsingin Puhelinyhdistyksen, nykyisen Elisan, toimitusjohtaja.
Nordman sai mukaansa Radiolinjaan joukon pankkeja, vakuutusyhtiöitä, tukkuliikkeitä ja muita sidosryhmiä ja teki tiivistä lobbausta toimiluvan saamiseksi. Hallituspuolueet Kokoomus ja SDP kävivät taistoa asiasta kaksi vuotta. Kokoomus voitti, joten Radiolinja sai toimilupansa.
”Tilasimme GSM-verkkomme Nokialta v. 1989. Se oli riskinottoa molemmin puolin. Nokialla ei ollut valmista järjestelmää, meillä ei ollut toimilupaa”, Nordman sanoo.
JNT liittyi Radiolinjan pienosakkaaksi joulukuussa 1990.
Kuka avasi ensimmäisen GSM-verkon?
Siihen voi vastata eri tavoin. Radiolinja ei ujostellut PR-rummun päristelyä ja kuvasi itseään 1.7.1991 uranuurtajana, mutta Mannesmann oli sille todellinen kilpailija. Mannesmann lähetti samana päivänä kirjeen Saksan liikenneministeriöön ja ilmoitti olevansa valmis GSM-liikenteeseen toimilupansa mukaisesti.
”Siitä ei kuitenkaan tehty suurta numeroa”, sanoo Mannesmannin laitetoimittajan Ericssonin testivastaavana hankkeessa toiminut Gunnar Sjökvist. ”Matkapuhelimia ei ollut eikä näin ollen tilaajiakaan, jotka olisivat voineet käyttää verkkoa.”
Radiolinja järjesti GSM-verkon avaamisen yhteydessä Helsingissä suuren mediatapahtuman, jossa entinen pääministeri Harri Holkeri soitti Nokian puhelimella Tampereen apulaiskaupunginjohtajalle Kaarina Suoniolle. Verkko kattoi vain osia Helsingistä, Turusta ja Tampereesta. Helsingin ja Turun väliset soittoyritykset eivät ensimmäisenä päivänä onnistuneet. ”Mutta olimme etukäteen onnistuneet haalimaan kokoon muutamia kymmeniä ’oikeita’ tilaajia”, Kurt Nordman kertoo.
Näiden GSM-ensi-illan tapahtumien vuoksi Posti- ja Telelaitos lopetti yhteistyönsä Nokian kanssa. ”Yhteistyömme oli ollut oikein hyvää. Mutta kun kuulimme, että Nokia toimittaisi GSM-laitteet kilpailijallemme, käännyimme sen sijaan Ericssonin ja Motorolan puoleen”, kertoi tuolloinen matkaviestinjohtaja Matti Makkonen.
Koska GSM oli arvovaltakysymys, Makkonen kutsui koolle lehdistötilaisuuden telelaitoksen tiloihin Helsingissä. ”Soitin ’avajaispuhelun’, mutta tein selväksi, ettei tyyppihyväksyttyjä GSM-puhelimia vielä ollut. Viestini oli, että telelaitos avaisi verkon heti, kun teollisuus pystyisi toimittamaan GSM-matkapuhelimia.”
Ruotsin Televerket huomioi GSM-avajaispäivän järjestämällä yhdessä Ericssonin kanssa vastaanoton noin 150 henkilölle Tukholmassa. Televerketin GSM-hankejohtaja Yngve Zetterström soitti Televerketin pääjohtaja Tony Hagströmille Orbitel-matkapuhelimella.
Radiolinjan profiilinnosto oli ilmeisen oikeutettu, mutta aivan kuten Mannesmanninkin kohdalla, tässä vaiheessa oli hyödytöntä yrittää suuria GSM-kauppoja. Mannesmannin johtaja Georg Schmittin lausahdus tuolta ajalta on noussut lentäväksi lauseeksi: God Send Mobiles. Viimeinkin GSM-lyhenteen merkitys oli tullut selväksi. Jumala, lähetä meille matkapuhelimia!
GSM-puhelimissa Ericsson ja Nokia pääsivät maaliin yhtä aikaa. Kumpikin aloitti niiden sarjavalmistuksen syksyllä 1992.
GSM:stä käytyä arvovaltakisaa tuskin seurasi kovinkaan laaja piiri Pietarsaaren seudulla. JNT voi silti Radiolinjan osakkaana pitää itseään maailman ensimmäisenä uuden viestintätekniikan tarjoajana – tekniikan joka enemmän kuin mikään muu on nykyaikana muuttanut ihmisten elämää. GSM:stä tuli teleliikenteessä ensimmäinen todellinen maailmanlaajuinen standardi, ja se toi matkapuhelut miljardien ihmisten saataville.
Siemensin rakentama GSM-puhelimen prototyyppi v. 1991.
Motorolan Saksalle rakentama GSM-puhelin v. 1992.
Ericssonin ensimmäinen sarjavalmisteinen GSM-puhelin GH 172 vuodelta 1992.
Nokian ensimmäinen sarjavalmisteinen GSM-puhelin Nokia 1011 vuodelta 1992.
