Norjalaisten sahayrittäjien merkitystä Suomelle voi tuskin yliarvioida. Heidän mukanaan maahamme tuli osaamista ja innovatiivista talousajattelua. Talouden kehitys oli valtavaa.
Monet tunnetut suomalaiset ovat näiden norjalaisten jälkeläisiä. Tässä kolme esimerkkiä:
• Johannes Holmsen, Aslak Holmsenin nuorin poika, 2–3-vuotias perheen muuttaessa Helsinkiin. Johannes kirjoittautui 13-vuotiaana Haminan kadettikouluun ja valmistui seitsemän vuotta myöhemmin ryhmänsä priimuksena. Vuosikymmen myöhemmin hän valmistui, samoin priimuksena, Pietarin yleisesikunta-akatemiasta, teki loistavan uran Venäjän armeijassa ja oli saavuttanut kenraaliluutnantin arvon, kun hän haavoittui ja joutui saksalaisten vangiksi I maailmansodassa.
Johannes Holmsen tunnetaan myös appensa vuoksi, Johanneksen Ljubov-vaimo oli kenraalikuvernööri Nikolai Ivanovitš Bobrikovin tytär. Sodan jälkeen Holmsen asui perheineen Berliinissä, Lontoossa ja Pariisissa. Hän menehtyi oslolaisessa vanhainkodissa v. 1941.
• Harry Gullichsen, Alexander ja Ines Gullichsenin kuudesta lapsesta järjestyksessä neljäs. Isänsä tavoin Harry työskenteli aluksi Gutzeitissa. Kilpailija, A. Ahlström Ab, palkkasi hänet 25-vuotiaana ja seuraavana vuonna hän avioitui konserninjohtaja Walter Ahlströmin Maire-tyttären kanssa. Apen kuoltua kolme vuotta myöhemmin Harry siirtyi tämän tehtäviin ja pystyi jo ennen 40-vuotispäiväänsä tituleeraamaan itseään vuorineuvokseksi.
Harry Gullichsen oli Maire-vaimonsa tavoin erittäin kiinnostunut modernista arkkitehtuurista. Alvar Aallosta tuli jo varhain perheystävä. Sunilan sellutehtaan ja siihen kuuluvan asuinalueen suunnitelma, jonka Alvar Aalto piirsi Kotkan Sunilaan 1930-luvulla, ilmentää samankaltaista humaania näkemystä kuin Hans Gutzeitin sahaympäristö 60 vuotta aiemmin. Maire Gullichsen, Alvar ja Aino Aalto ja taidehistorioitsija Nils-Gustav Hahl perustivat yhdessä sisustustarvikeliike Artekin.
• Martti Ahtisaari on Julius Marenius Adolfsenin pojanpojanpoika. Tämä muutti vanhempiensa kanssa Kotkaan vuoden 1871 tienoilla. Isänisä oli Frank Immanuel Adolfsen ja isä Oiva Alvar Adolfsen. Oiva Adolfsen sai Suomen kansalaisuuden v. 1929 ja muutti sukunimensä Ahtisaareksi v. 1937.
Opettajantutkinnon suoritettuaan Martti Ahtisaari muutti 23-vuotiaana Karachiin Pakistaniin johtamaan KFUM-ohjelmaa. Viisi vuotta myöhemmin hänet kiinnitettiin ulkoministeriön kehitysaputoimistoon. Martti Ahtisaari toimi Suomen presidenttinä v. 1994–2000 ja sai Nobelin rauhanpalkinnon v. 2008.
