On vain “voima”
Alkuperäiskansoilla ei pääsääntöisesti ole sanaa uskolle. Lakotoilla lähin sana on wocekiye, joka tarkoittaa ”rukousta”.
“Jokaisella intiaanikansalla on oma käsityksensä. En usko, että yhdelläkään on vain yhtä jumalaa, vaan pikemminkin henki, joka näyttäytyy kaikkialla niin näkyvässä kuin näkymättömässäkin maailmassa. Se on kaikenkattava voima, joka voi olla yhtä lailla pieni vastasyntynyt vauva kuin suuri myrsky tai putoava meteoriittikin”, Rani kuvailee.
“Intiaanien usko perustuu ennen kaikkea omakohtaisiin kokemuksiin. Keskeisimpiä tavoitteita on saavuttaa henkilökohtainen suhde henkimaailmaan.”
Rani haluaakin varoittaa mystifioimasta intiaaneja ja muita alkuperäiskansoja.
Ajatusleikki
Leikitäänpä hetki ”intiaanileikkiä” Ranin kanssa. Millaista 49-vuotiaan Ranin elämä olisi ollut, jos hän olisi syntynyt Yhdysvalloissa lakota-intiaaniksi?
“Olisin syntynyt melkoisen murroksen aikaan. Amerikan intiaaniliike AIM (American Indian Movement) voimistui syntymävuotenani ja alkoi väkevästi vaatia lisää oikeuksia.”
“Olisin nelivuotiaana, vuonna 1973, kokenut AIM:in johtaman Wounded Kneen piirityksen. Ehkä olisin innostunut poliittisesta toiminnasta ja kulttuurisesta elvyttämisestä, kuten monet muutkin.”
“Toisaalta sillä olisi myös voinut olla täysin päinvastainen vaikutus, ja olisin voinut vieraantua intiaanijuuristani. Varmaa kuitenkin on, että olisin nyt iloinen siitä, miten vanhat rituaalit ja kielet ovat heränneet henkiin”, Rani tuumii.
“Samalla seuraisin huolestuneena köyhyyden, alkoholismin ja huumeiden käytön lisääntymistä. Varmasti joutuisin myös pohtimaan sitä, mistä saisin rahaa lasteni koulunkäyntiin ja miten saisin vahvistettua heidän identiteettiään”, Rani pohtii.
Omille lapsilleen Rani on selittänyt, et-teivät intiaanit ole mitenkään erilaisia ihmisiä. Eivät sen kummallisempia kuin muutkaan.
”Kaikilla kulttuureilla on omat perinteensä. Rasismihan on esimerkiksi kulttuurinen konstruktio. Kukaan ei ole rasisti syntyessään.”
Henkitanssi lakotojen näkökulmasta
Rani Andersson julkaisi väitöskirjansa vuonna 2004. Hän laati väitöskirjansa Bloomingtonissa Indianassa, jossa hän asui ja opiskeli kolme vuotta Fulbright-stipendiaattina ja Suomen Akatemian tutkijana. Väitöskirja käsitteli lakotojen henkitanssiliikettä sekä niitä traagisia tapahtumia, jotka johtivat Wounded Kneen verilöylyyn vuonna 1890.
Lakotat ovat siouxien läntinen haara ja kenties merkittävin tasankointiaaniheimo. Rani julkaisi väitöskirjansa pohjalta vuonna 2008 teoksen The Lakota Ghost Dance of 1890. Viime vuonna hän kirjoitti samasta teemasta kirjan A Whirlwind Passed Through Our Country: Lakota Ghost Dance Voices.
On merkittävää, että väitöskirja ja sen jälkeiset teokset on kirjoitettu lakotojen näkökulmasta.
“Tutkimukseni osoittavat, ettei lakotojen henkitanssiuskonto liittynyt mitenkään sodankäyntiin. Kun lähdin tutkimaan henkitanssia, perusolettamuksena oli, että se olisi alkujaan sotaisa ja että sen tarkoitus olisi yllyttää uskonnon varjolla kapinaan valkoisia vastaan. Mutta lakotat alkoivat aseistautua vasta Yhdysvaltojen armeijan tunkeuduttua heidän reservaattiinsa.”
“He halusivat puolustaa uutta uskontoaan ja perheitään. Armeijan tuhovoima ja intiaanivihamielisyys oli heille liiankin tuttua.”
Rani on saanut tunnustusta Yhdysvalloissa, jossa The Lakota Ghost Dance of 1890 -kirja on saanut Choice Outstanding Academic Title -palkinnon sisältäen kehotuksen, että jokaisen kirjaston tulisi hankkia kyseinen kirja kokoelmiinsa. Suomessa Ranilta ilmestyi vuonna 2009 Lakotat. Kotkan ja biisonin kansa. Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema kirja käsittelee
lakotojen historiaa noin 400 vuoden ajalta.
alainen viranomainen, tulkitse sen virheellisesti vihamieliseksi toiminnaksi. Sitting Bull pidätettiin 15. joulukuuta 1890 syytettynä siitä, ettei hän estänyt kansansa henkitanssia. Seuranneessa mylläkässä päällikkö ja hänen poikansa ammuttiin. Wounded Kneen verilöyly tapahtui kaksi viikkoa myöhemmin, kun 250 intiaania yritti paeta reservaatistaan, jolloin heidät tapettiin. Tämä Frederic Remingtonin kuuluisa kuva vuodelta 1890 on Rani Anderssonin mukaan stereotyyppi ”villistä” henkitanssista sellaisena, kuin valkoiset halusivat sen
nähdä.
Tutkijana Kaliforniassa
Rani on myöhemmin jatkanut historian, antropologian ja etnohistorian menetelmien opiskelua Indianan yliopiston American Indian Studies Research Institutessa. Lisäksi hän opiskeli lakotojen kieltä kolmen vuoden ajan ja vieraili useissa reservaateissa.
Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa.
Kuinka hyvin puhut lakotaa?
“Osaan kääntää lakotankielistä tekstiä. On sääli, että täällä Suomessa ei ole paljon lakotan kielen juttukavereita. Jos asuisin puoli vuotta reservaatissa, puhuisin varmasti taas sujuvaa lakotaa.”
Millaista lakotan kieli on?
“Sanojen perään tulee paljon liitteitä, eikä sijamuotoja varsinaisesti ole. Sanat ovat pitkiä. Suomalaiselle kieli on aika helppo ääntää, vaikka siinä onkin paljon kurkkuääniä.”
