Jokainen hankkeeseen osallistuvista yrityksistä tekee omat investointipäätöksensä. Nordfuel on tähän mennessä saanut elinkeinoministeriöltä 24,5 miljoonaa euroa demonstraatiotukea, mutta tarkoituksena on hakea lisää rahoitusta sekä EU:lta että tahoilta, jotka tukevat vihreää siirtymää kotikentällä.
Toimitusjohtaja huomauttaa, että jos hanke ei osoittaudu kaupallisesti kannattavaksi, se ei toteudu.
”Kuluttajien käyttäytyminen tulee ohjaamaan kysyntää, mikä tarkoittaa, että markkinat ovat olemassa. Tienraivaaja on silloin hyvässä asemassa verrattuna niihin toimijoihin, jotka seuraavat perässä”, hän toteaa.
Matti Asikainen kertoo, että yritys selvittää parhaillaan ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntää voimalaitoksen lämpöä. Puhdasta hiilidioksidia voidaan puolestaan käyttää esimerkiksi kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.
”Tämä on kuin oppikirjaesimerkki siitä, miten tuotetaan biopohjaisia polttoaineita. Kaikki raaka-aineet ovat paikallisia ja sähkökin paikallisesti tuotettua”, kertoo Asikainen.
Tekniikan tohtori Juha Hartikainen työskenteli kemianteollisuuden Borealis-konsernille 15 vuotta, kunnes hän siirtyi viime syyskuussa operatiiviseksi johtajaksi kehittämään Haapaveden tehdasta. Hän kuvailee hanketta ainutlaatuiseksi Suomen olosuhteissa.
”Filosofisesta näkökulmasta tällaiset hankkeet ovat lähellä sydäntäni. Suomalaisten raaka-aineiden jalostaminen bioetanoliksi, mikä samalla parantaa polttoaineomavaraisuuttamme, on kiehtova ajatus”, hän kertoo.
Myös Nordfuelin panostus vihreään siirtymään tekee yrityksestä houkuttelevan työpaikan, vaikka kyseessä ei olekaan suora käynnistämishanke. Suuri osa tarvittavasta infrastruktuurista on jo valmiina – jopa liittymät sähköverkkoon, jotka voivat muuten viivästyttää suunniteltuja investointeja.
Operatiiviselle johtajalle on tällä hetkellä tärkeintä aiemmin mainittu teknologian valinta. Konsepti pohjautuu bioetanoliin ja kaikkien muiden tuotteiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Teknisesti se ei ole vaikeaa, mutta useiden erilaisten hankkeiden yhteensovittaminen on monimutkaista.
”Tähdet ovat oikeassa asennossa”, Juha Hartikainen kertoo. ”Missään muualla ei ole saatavilla sellaisia synergiaetuja, joita tehdas saa oman tuulivoiman ja suunnitellun e-metanolin tuotantolaitoksen ansiosta.”
Johanna Laukkasen päätehtävänä on löytää yhteistyökumppaneita Nordfuelin tuotteille.
Ligniini, joka itsessään ei ole uusi tuote, tarjoaa erilaisia käyttömahdollisuuksia. Haasteena on löytää juuri kumppani, joka hyötyy eniten ligniinin tuotannosta Haapavedellä.
Ligniiniä on perinteisesti käytetty esimerkiksi lämpölaitosten polttoaineena ja kokeiltu bitumin ainesosana.
”Nyt yritämme löytää tuotteita, joilla on korkeampi jalostusarvo, esimerkiksi lisäämällä ligniiniä muovin tai liiman ainesosaksi”, Johanna Laukkanen kertoo.
Johanna opiskeli vielä kymmenen vuotta sitten musiikkia, kunnes hän vaihtoi kemiaan. Hän työskenteli v. 2021 loppuun asti Micropolikselle, iiläiselle vihreän teknologian konsulttiyritykselle. Samalla hän kirjoitti väitöskirjaansa Oulun yliopistossa.
Johannan työ on pitkään sijoittunut kiertotalouden rajamaille. Hän pitää kehitysinsinöörin työtä Nordfuelilla sen luonnollisena jatkumona.
Ruotsalaisen Liquid Wind -yhteistyökumppanin sopimus Nordfuelin ja muiden osapuolten kanssa Haapavedellä on yrityksen ensimmäinen Suomessa. Sopimus koskee tällä hetkellä toteutettavuusselvitystä sähköpolttoainelaitoksen perustamista varten. Ajatuksena on tulevaisuudessa kehittää polttoaineita esimerkiksi meriliikenteelle.
Nordfuel
Bioetanoliprosessissa voidaan käsitellä vuosittain 65 000 tonnia hiilidioksidia, jota voidaan käyttää esim. elintarviketeollisuuden suojakaasuna tai tulevaisuudessa myös synteettisten polttoaineiden valmistukseen. Toinen sivutuote on 10 000 tonnia lannoitetta vuodessa.
Katternö Kraft omistaa 45,45 % Kanteleen Voimasta, joka omistaa 100 % Nordfuelista. Muita omistajia ovat Suomen Voima, Valkeakosken Energia ja Ålands Elandelslag. Omistussuhteet ovat samat Puhurissa.
