Suomi tuo suuren osan sähköstään, viime vuonna 23 % kulutuksesta, eikä Suomessa ole enää riittävästi kapasiteettia kattamaan sähköntarvetta kaikkein kylmimpinä talvipäivinä. Pelastusköytenä ovat siirtoyhteydet ulkomaille, joiden ansiosta sähköä on mahdollista tuoda maahan.
Se edellyttää tietenkin, että naapurimailla on sähköä myytäväksi asti. Ruotsi on ollut viime vuosina luotettava sähkönviejä, Venäjä toisena vaihtoehtona – mutta lisäyksellä: kunhan siirtojohtokapasiteetti riittää.
Nyt Svenska kraftnät, siis Fingridiä vastaava Ruotsin kantaverkkoyhtiö, varoittaa pakkaskausien sähköalijäämän riskin merkittävästi kasvaneen Ruotsin sähköjärjestelmässä. Näin tapahtuu sitä vauhtia, kun ydinreaktoreita suljetaan sähkönkulutuksen samaan aikaan kasvaessa Ruotsissa.
Seuraavaksi suljetaan joulukuun lopussa Ringhals 2, jonka sähköteho on 900 megawattia. Sitten vuonna 2020 suljetaan Ringhals 1, tehoa 865 MW.
Svenska kraftnätin ennuste talven 2019/2020 huippukuormitukselle osoittaa, että Ruotsissa on valtakunnallisesti 1000 MW:n alijäämä normaalitalvena, 2000 MW:n alijäämä ns. kerran kymmenestä -talvena ja 2600 MW:n alijäämä kerran kahdestakymmenestä -talvena.
Ruotsi voi siis tulevana talvena olla ajoittain riippuvainen sähkön nettotuonnista selvitäkseen oman maansa sähköntarpeesta.
”On tärkeää korostaa, että sähkön tuontimahdollisuus huippukulutustunteina riippuu ensi sijassa siitä, onko naapurimaiden tuotannossa ylijäämää”, Svenska kraftnätin analyysissa todetaan.
Svenska kraftnätin ennusteiden mukaan epävarmuus lisääntyy entisestään vuosien 2020–2023 kohdalla, kuten viereisistä taulukoista käy ilmi. Tuulivoiman nopea laajentuminen ei tässä auta, sillä siinä sähköntuotanto ei tapahdu suunnitelmien mukaan.
Toisin sanoen, kysymys on siitä, paljonko sähköä Ruotsi pystyy oman sähköpulan aikana viemään Suomeen. Viime talvena Suomi toi ajoittain 4300 MW sähköä naapurimaista.
Huomautettakoon, että Ruotsin lähtötilanne on Svenska kraftnätin analyysin jälkeen heikentynyt, sillä useiden lämmitysvoimaloiden sulkemisesta on tehty nopeaa tahtia päätöksiä, mikä on seurausta elokuussa voimaan astuneesta mittavasta veronkorotuksesta. Näiden lakkautusten yhteisteho on 400–500 MW.
Hiljattain saatiin lisäksi kuulla – jälleen kerran – että Olkiluoto 3 -reaktorin tuotannon käynnistyminen lykkääntyy tammikuusta heinäkuuhun 2020. Sieltäkään ei siis ole tulossa apua ensi talveksi.
Lisäksi täytyy huomata, että Svenska kraftnätin ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka väistämättä sisältävät jonkin verran epävarmuuksia. Miten vahvasti voi luottaa siihen, että tosiasiallista asennustehoa pystytään käyttämään jonain tiettynä ajankohtana? Tilastojen perusteella ydinvoiman käytännössä toteutunut saatavuus huippukulutustuntina on 90 %, vesivoiman 82 % ja tuulivoiman 9 %.
Miltä tilanne näyttää tulevaisuudessa?
Suomessa Fingrid on hankkinut 1300 MW sähköreservin, joka on siis valmiustilassa ja otettavissa nopeasti käyttöön sähköpulan iskiessä.
