Ruotsin energiaministeri Anders Ygeman antaa ymmärtää, että energiajärjestelmän tehon tukeminen voi tulla ajankohtaiseksi.

Ygeman ennakoi teholle tukijärjestelmää

Ruotsin uusi punavihreä hallitus yllätti keväällä energia-alan korottamalla sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotuksen moninkertaiseksi. Korotus astui voimaan heti tämän vuoden elokuussa. Omistajat reagoivat tähän sulkemalla tai rajoittamalla yhteistuotantoa voimakkaasti, ja sen seurauksena markkinoilta poistui yhtäkkiä 400–500 MW sähkötehoa.

Se heikentää sähkön osalta huoltovarmuutta mm. Tukholmassa ja Malmössä. Tehopula on jo aiemmin ollut esteenä paljon sähköä vaativille investoinneille. Malmö on esim. joutunut kieltäytymään leipomoyritys Pågenin suunnittelemasta suurinvestoinnista.

Tämä on sitä paitsi vasta alkua, yhä useammat toteavat. Samalla kun sähkönkulutus kasvaa, sähköverkko on yhä useammissa paikoissa saavuttanut sähkönsiirron maksimitasonsa tai lähistöllä ei ole tuotantokapasiteettia.

Tilanteen muodostuminen tällaiseksi oli tuskin poliitikkojen tarkoituksena, ja tämä on erityisen ongelmallista, koska Ruotsi aiotaan saada fossiilittomaksi. Monessa nyt fossiilienergiaa käyttävässä toiminnassa on siirryttävä käyttämään sähköä.

Tämän rinnalla vaikuttaa toinen voimakas trendi. Yhä useammat yritykset sijoittavat datakeskuksensa – luonteeltaan energiaintensiivisiä – Ruotsiin yhtäältä päästöttömän sähkön vuoksi mutta etenkin, koska ne eivät juurikaan joudu maksamaan energiaveroa. Niiden energiavero on yleensä vain 0,5 äyriä/kWh, sekin poliittisen päätöksen jälkeen.

Äskettäin Ruotsin hallitus sitten perääntyi. Ensin energiaministeri Anders Ygeman sanoi, että yhteistuotantoverojen niin nopea käyttöönotto oli ”onnetonta”. Sitten hän antoi ymmärtää, että tulevaisuudessa Ruotsin sähkömarkkinoilla voidaan tarvita ”jonkinlaista tuotantotehon tukimekanismia”.

Toisin sanoen tukea energiajärjestelmän tehokapasiteetille. Tullakseen pohjoismaisen energiaministerin suusta lausunto on hätkähdyttävä, sillä se voidaan tulkita avaukseksi sähkömarkkinan uudenlaiseen tuotantokokoonpanoon. Tällä hetkellä markkina perustuu vain sähkönhintaan eikä mitenkään erikseen palkitse suunniteltavissa olevaa ja siis säästä riippumatta toimivaa sähköntuotantoa.