Tanskalaisten sähkökauppiaiden yhteenlasketut voitot v. 2022 olivat uskomattomat 7,5 miljardia euroa (Tanskan kruunuista likimääräisesti muunnettuna). Esimerkiksi Danske Commodities -kauppayhtiö tienasi 1,9 miljardia, Energi Danmark 1,5 miljardia ja In Commodities 1,4 miljardia euroa.
In Commodities -yhtiön kokonaisvoitto oli vuoden aikana 11,6 miljoonaa euroa jokaista kokoaikaista työntekijää kohden. Kaikkien tanskalaisten energiakauppayhtiöiden keskivoitto oli 2,9 miljoonaa euroa työntekijää kohden.
Miten se on mahdollista?
Anders Plejdrup Houmøller, Tanskan sähkömarkkinoiden veteraani ja kysytty kouluttaja sähkömarkkina-asioissa, pitää selityksenä ainutlaatuista tanskalaista osaamista ja energian hintojen viime vuosien äärimmäistä volatiliteettia, mikä on edellytys tämän suuruusluokan voittojen tekemiselle.
”Tienraivaajana toimi Henrik Lind, joka ryhtyi Danske Commodities -yhtiönsä kautta käymään sähköllä kauppaa valtiorajojen yli v. 2004. Henrik oli lahjakas ja tienasi valtavasti rahaa. Hänen yhtiönsä oli ponnahduslauta monille nuorille kauppiaille, jotka ovat olleet kehittämässä muita energiakauppayhtiöitä.”
Tämän seurauksena jyllantilaiskaupungit Aarhus ja Aalborg ovat muodostuneet eurooppalaisen energiakaupan navoiksi. Tanskan 11 suurimmalla energiakauppayhtiöllä on pääkonttorit jommassakummassa kaupungissa ja yhteensä noin 1 300 työntekijää.
”Monet näiden yhtiöiden työntekijöistä ovat kaupankäynnin asiantuntijoita, minkä lisäksi he tuntevat tarvittavan ohjelmiston, jota käytetään esimerkiksi algoritmiseen kaupankäyntiin. Täältä löytyy todennäköisesti Euroopan paras osaaminen”, Anders Plejdrup Houmøller toteaa.
Vuodesta 2022 muodostui äärimmäisen kannattava, sillä olosuhteet olivat otolliset täydelliselle myrskylle: Venäjä lakkasi toimittamasta putkia pitkin maakaasua, kaasumarkkinat olivat muutenkin kireät ja sähköntuotannosta oli pulaa.
Energiakauppiaat ansaitsevat yleensä eniten sähkön hinnan vaihteluilla, jotka kytkeytyvät ennen kaikkea tuuli- ja aurinkovoimatuotantoon.
”Tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien kanssa on mahdotonta ennakoida, miten paljon ne tuottavat, vaan täytyy koko ajan seurata tuotantokäyriä. Sääennusteet päivittyvät joka kolmas tunti. Nykyisin on olemassa ohjelmistoja, jotka tekevät automaattisesti kauppaa ennustemuutosten perusteella.”
”Ennakoidun ja todellisen tuulivoimatuotannon välinen ero pitää jollain lailla korjata. Jos kukaan muu ei tee sitä, niin esimerkiksi Fingridillä on edessään entistä suurempia ongelmia. Kauppayhtiöt auttavat siis korjaamalla kaupankäyntijärjestelmää juoksevasti. Kun ongelma saavuttaa huoltotiimin, asiat eivät ole niin huonosti kuin ne voisivat muuten olla. Kaiken kaikkiaan kauppiaat myötävaikuttavat sähkön hintojen laskuun”, kertoo Anders Plejdrup Houmøller.
Ja rikastuvat huimasti kaupan päälle…
”He rikastuvat, koska sähkön ja kaasun hinnat ovat vääriä. Siellä, missä on vääriä hintasignaaleja, voi myös ansaita rahaa korjaamalla niitä.”
Eikö volatiliteetin lieventämiseen ole mitään muita keinoja?
”Siihen ei ole mitään hyvää tapaa. Volatiliteetti kasvaa sitä mukaa kun järjestelmään tulee hyvin paljon tuulta ja hyvin paljon aurinkoa. Ainoat vastatoimet ovat lisätä pumppuvoimaa ja akkuja. Mutta nykypäivänä ne eivät riitä pitkälle.”
Energiakaupan isot rahat ovat herättäneet Tanskassa keskustelua, mm. koskien Energi Danmarkin kolmen työntekijän bonuspalkkioita: 23–28 miljoonaa euroa henkilöä kohden.
Yhtiön hallitus kieltäytyi maksamasta toimitusjohtajan sopimat bonukset. Kolme työntekijää pidätettiin virasta, minkä jälkeen myös toimitusjohtaja erosi.
Anders Plejdrup Houmøllerin kanta on selvä:
”Nämä jättibonukset ovat aivan järjettömiä. Ammattimaiset vanhat yhtiöt eivät tarjoa bonuksia ilman ylärajaa. Jos kauppiaalla on tällaiset bonusehdot, häntä saattaa houkutella ottaa äärimmäisen suuria riskejä yhtiön rahoilla. Ja jos siinä käy huonosti, yhtiö on häviäjä. Kauppias, joka voi saada rajoittamattoman bonuksen, on yhtiölle erittäin vaarallinen henkilö.”
