Positiivista Katternön panostuksessa omaan sähköntuotantoon on se, että yhtiö kuuluu nykyään Suomen vihreimpiin. Osaksi vesivoiman mutta nykyään yhä enemmän tuulivoiman ansiosta, sillä yhtiö on saanut viime vuosina nopeasti ja tehokkaasti käyntiin tuotantoa Pohjanmaan pohjoisosissa.
”Suuret asiakasryhmät kokevat houkuttelevana sen, että voimme toimittaa vihreää sähköä, joka on lisäksi meidän itsemme lähellä tuottamaa”, Roger Holm sanoo.
Asian ikävä puoli on, että tämä tuulisähkö on verovaroin voimakkaasti tuettua.
”Tuet otettiin käyttöön, jotta tuulivoimarakentaminen saataisiin käyntiin. Mutta nyt ei uusia tukipaketteja enää tarvita tuleviin investointeihin. Päinvastoin, nyt pitäisi keskittyä purkamaan kaikki uudet tukiohjelmat, eikä vain Nord Pool -alueella vaan koko Euroopassa. Uusiutuvilla ei-tuetuilla vaihtoehdoilla on nykyään parhaat kannattavuusedellytykset uuteen kapasiteettiin investointaessa.”
”Uudet tuet syövät veronmaksajien rahoja aivan turhaan ja estävät terveiden markkinamekanismien toiminnan”, Roger Holm sanoo.
Valitettavasti tähän liittyy toinenkin asia. Tuuli ja aurinko tuottavat sähköä satunnaisesti, joten muuta tuotantokapasiteettia täytyy aina olla valmiustilassa. Ongelma voitaisiin teoreettisesti hoitaa markkinapohjalta, jos energiamarkkina olisi suunniteltu niin, että tämä tehoreservi hinnoiteltaisiin korkeammalle.
”Vaikka sähkönhinta kipuaa korkeuksiin kylminä talviviikkoina, se ei nykytilanteessa riitä, jotta tarvittava tehoreservi toimisi kannattavasti”, Roger Holm toteaa.
Juuri tähän liittyy ydinvoima-asia, sillä ydinvoima tuottaa sähköä vakaasti säästä riippumatta. Suomen neljä nyt aktiivista reaktoria (jotka tuottavat 2700 MW) saavuttavat pian elämänsä syksyn, ja Ruotsi sulkee piakkoin vähintään neljä reaktoreistaan, ehkä useampiakin.
”Se merkitsee rajua muutosta Pohjoismaissa. Vaikka tätä tasapainottaakin kahden uuden reaktorin käyttöönotto (Olkiluoto 3 ja Fennovoima, yht. 2800 MW), Ruotsin tehotilanteen heikentyminen lisää meilläkin sähköpulan riskiä, koska olemme niin riippuvaisia Ruotsista tuotavasta sähköstä”, Roger Holm sanoo.
Katso myös hänen pääkirjoituksensa.
Palapelin yksi osanen on vielä bioenergia, jossa Katternö oli varhainen edelläkävijä suurilla investoinneillaan biomassaa ja turvetta käyttävään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Se tapahtui ympäristö- ja ilmastoperusteilla. Lisäksi panostus on tarjonnut työtä kotiseudulla ja vähentänyt maahantuotujen fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Mutta biomassastakin on tullut ideologinen ja poliittinen taistelutanner. Sen seuraaminen, miten EU:n rintamalinjat muuttuvat erityyppisen biomassan päästö-, uusiutuvuus- ja kestävyyskriteerien osalta, vaatii lähestulkoon kokopäiväistä panostusta.
Suomessa asiaan vaikuttaa lisäksi metsäteollisuuden huoli siitä, että energiapuun kysyntä nostaa massapuun hintaa ja sitä kautta heikentää teollisuuden kilpailukykyä.
”On selvää, ettei metsiä pidä hakata liikaa ja että metsiä ja soita on hoidettava kestävästi. Mutta metsän vuosikasvu on lisääntynyt vuosi vuodelta (nyt 105,5 miljoonaa kuutiometriä/v), ja siksi en ymmärrä, miksi emme myös voisi kaataa enemmän”, sanoo Roger Holm ja viittaa esitykseen, jonka mukaan sallittu vuosittainen hakkuumäärä nostettaisiin 66:sta 80 miljoonaan kuutiometriin/v.
”Turvemäärä kasvaa suhteessa turpeennostoon vieläkin enemmän. Niin kauan kun Suomi tuo hiiltä, turvetta tulisi pitää parempana vaihtoehtona.”
Entä tuulivoima?
”Hallitus on ilmoittanut voivansa ottaa käyttöön tuulivoiman uusia tukia. Tuki annettaisiin tuolloin huutokauppamenettelyn perusteella. Jos tuki toteutuu, Katternöllä on Puhuri-yhtiön kautta valmiina hyvä salkku valmiita tuulivoimahankkeita”, Roger Holm kertoo.
