Kehitys kulkee kohti yhä suurempia tuotantoyksiköitä, ja suurtuotannon nimiin vannova talous vaikuttaa oleva pyhä. Näin myös poliittisella kentällä. Maaherroja – aikoinaan aluekehityksen takuumiehiä – ei enää ole, ja valtaa siirretään yhä enemmän Helsinkiin ja edelleen Brysseliin. Jos haluamme Pohjanmaan kehittyvän, meidän on itse otettava vastuu ja uskallettava tehdä välttämättömät päätökset. Elinkeinoelämän rooli korostuu siinä entisestään.
Mitä Katternö-konserni on tehnyt?
Olemme päättäneet panostaa omaan alueeseemme. Siitä hyvänä esimerkkinä on Alholmens Kraft, vaikka joudummekin kannattavuuskilpailussa taistelemaan tuettua sähköntuotantoa vastaan. Mittavat tuulivoimainvestointimme ovat toinen esimerkki; niillä täytämme kukkuramitoin osuutemme poliitikkojen ympäristölupauksesta. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli meillä viime vuonna 78 %. Kannamme siis vastuumme. Ikävänä puolena tosin veronmaksajat maksavat pitkälti viulut.
Katternö on toiminut aktiivisesti myös Fennovoima-hankkeessa. Siinäkin sähköntuottajien on kannettava vastuu sähkön huoltovarmuuden ja vakaiden sähkönhintojen turvaamisesta. Nyt olemme kestämättömässä tilanteessa, jossa tuomme maahan valtavat määrät sähköä ja lisäksi olemme yhä enemmän päätyneet säästä riippuvaisen sähköntuotannon varaan. Teollisuuden ja erityisesti vientiteollisuuden osalta tämä on vakava varoitussignaali, mitä tulee kotimaisiin investointeihin. Tässä tilanteessa Fennovoiman rakennusvaihe ja käyttö ovat sinänsä vahva piristysruiske Pohjois-Pohjanmaalle.
Biopolttoaine on varteenotettava vaihtoehto uudelle perustuotannolle, joka siis tuottaa sähköä tarpeen mukaan vuoden ympäri. Tämä vaihtoehto voisi luoda Suomeen lukuisia uusia työpaikkoja ja verotuloja, mutta ikävä kyllä valtio on valinnut toisenlaisen tien, esim. tuulivoiman tukemisen. Onko se kädenojennus metsäteollisuudelle, joka haluaa kaikin keinoin pitää raaka-ainekustannukset alhaisina?
Katternö siirtyi vastikään Nextjet-lentoyhtiön omistajaksi turvatakseen lentoliikenteen Tukholmaan. Yhteys Ruotsiin on tärkeä oman toimintamme kannalta (investointimme Härjedaleniin) mutta vielä tärkeämpi Nextjet on vientiteollisuudellemme. Lisäksi pohdimme, miten turvata asiakasystävällinen lentoliikenne Helsinkiin.
Katternö voi silti tehdä vain oman osansa – kaikkien on osallistuttava yhteiskuntatalkoisiin, jos haluamme kehittää Pohjanmaata. Suurten kauppaketjujen ostotoimintojen keskittäminen Helsinkiin on huolestuttavaa, sillä paikalliset pientuottajat jäävät siinä jättiläisten jalkoihin. Selkänsä kääntäminen kasvottomille suurtoimijoille on yksi paikallisstrategia. Reko-idea, siis lähituotteiden suosiminen, on tätä taustaa vasten täysin oikea keino.
Paikalliset ratkaisut yleensä myös pienentävät hiilijalanjälkeä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi osa innokkaimmista rekolaisista ei hyväksy paikallisesti tuotettua vesi- tai tuulivoimaa. Olisiko suuryhtiöiltä ties kuinka kaukaa maahantuotu sähkö siis parempi ratkaisu?
Pohjanmaata voi kehittää entistäkin paremmaksi, mutta se vaatii kaikkien apua.
