Lennart Koskisen ansioluettelo on värikäs. Hän syntyi ja varttui Helsingissä ja kävi koulunsa Lönkanissa (Nya Svenska Samskolan) lukuun ottamatta yhtä lukuvuotta Vörå samskolanissa – tavoitteena oli, että hän levottomana oppilaana keskittyisi paremmin opintoihinsa.
Sotilasarvoltaan hän on laskuvarjojääkäri ja Suomen puolustusvoimien kapteeni ja palveli upseerina esikunnan turvallisuusyksikössä. Hän on myös kolminkertainen syöksylaskun suomenmestari ja valtamerten yksinpurjehtija.
Lennart Koskinen toimi Seos-metallin ulkomaanpäällikkönä, kunnes ymmärsi haluavansa elämältään jotain syvempää. Hän kouluttautui Ruotsissa papiksi, teologian tohtoriksi, ja hänellä on professorin pätevyys etiikassa. Hän johti Ruotsissa kirkon työelämäinstituuttia 12 vuotta ja nousi valtakunnalliseksi julkkikseksi radio-ohjelmallaan ”Aamukeskusteluja Jumalan kanssa”.
Lennart Koskinen oli Tukholman tuomiorovasti ja v. 2003 Ruotsin ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa 200 vuoteen – hänen hiippakuntansa kattoi Gotlannin ja ulkomaankirkon. Koskinen on myös jäsen Jerusalemin World Religious Leaders -verkostossa, ja nykyään hän työskentelee Ruotsin hallitukselle arvopohja-asioiden parissa.
Lennart Koskinen keskustelee tässä Katternö-lehden Svenolof Karlssonin kanssa uskonnon ja tieteen suhteesta, tuomiopäiväajattelusta sekä luonnon ja ympäristön uudesta roolista modernissa yhteiskunnassa.
Koskinen on kirjoittanut itse monet työhuoneensa teokset, mm. Mikä on oikein? – Etiikan käsikirja, Usko tulevaisuuteen, Villimies ja susinainen ja Livspuzzlet – vad ska jag göra resten av mitt liv?
Seinällä kuva Ruotsin jalkapallomaajoukkueesta ennen EM-kisoja v. 2008, Lennart Koskinen oli juuri siunannut joukkueen.
Isoisän isä oli Kokkolasta ja nimeltään Forsberg.
Miten selittäisit uskonnon ja tieteen välisen suhteen?
Lennart: Jos pitää uskontoa yksioikoisena totuutena tietyistä asioista (ja erityisesti luonnontieteellisistä asioista, kuten maapallon iästä tai litteydestä, miltä taivas näyttää, mistä ihmiset tulevat), silloin uskonto ja tiede ovat selkeästi vastakkaisia. Tämäntyyppinen uskonnon fundamentalistinen tulkinta johtaa järjettömiin vastakohtaisuuksiin ja eräänlaiseen persoonallisuusskitsofreniaan, koska elämme kuitenkin maailmassa, jossa tiede sanelee maailmankuvamme.
Me teologit näemme uskonnon eri tavalla: se vastaa moniin kysymyksiin, antaa elämää selkeyttäviä malleja ja tietynlaisen lähestymistavan olemassaoloon. Yksinkertaistettuna: tiede selittää miten, uskonto miksi.
Minulla ei ole ikinä ollut ongelmia tämän vastakkainasettelun kanssa. Olen tutkija, joten luonnollisesti käännyn tieteen puoleen halutessani selvittää, miten maailma toimii. Uskonto opastaa minua elämääni, lähimmäisiini ja luontoon liittyvissä asioissa.
Edellisessä Katternö-lehdessä oli artikkeli Vöyrin seudun peikkokertomuksista. On kiehtovaa huomata, kuinka nämä tarinat muistuttavat raamatullisia kertomuksia. Saimme negatiivista palautetta tyrmistyneeltä papilta siksi, että kirjoitimme peikoista näin ja koska pappeja ei näytetty niin hyvässä valossa…
Lennart: Ei varmaan ole sellaista ammattiryhmää, josta pilailtaisiin yhtä paljon kuin papeista. Ihmiset ovat aina ‒ ja erityisesti Suomessa ‒ vitsailleet esivallasta, johon papit ennen kuuluivat. On mielenkiintoista, että ruotsinkielinen sanan kyrkoherde on suomeksi kirkkoherra, eli siis hierarkkinen ”kirkon herra”. Kyrkoherde (suom. kirkon paimen) kuitenkin tarkoittaa jotain aivan muuta.
