Siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan on hidastanut ylimääräisen sähkön varastoinnin sudenkuoppa – eli miten saada talteen tuulen ja auringon tuottama hetkellisen kulutuksen ylittämä sähköenergia.
Yksi vaihtoehto on sähkön varastointi vedyn muodossa, jolloin varastossa olevaa energiaa voidaan eri teknologioiden avulla hyödyntää tarpeen vaatiessa. Raahen Monivoima, jossa Katternö-konserni on suurimpana osakkaana, on tätä tarkoitusta varten kehittänyt Raahen monienergiahankkeen – joka toimii pilottihankkeena.
Hankkeen perustavana ajatuksena on rakentaa skaalattava ja monistettava malli vihreän sähkön muuntamiseksi varastoitavaksi vetyenergiaksi suuressa mittakaavassa; elektrolyysillä muodostetaan vetyä, joka muutetaan reaktorissa hiilidioksidin avulla synteettiseksi metaaniksi.
Seuraavassa vaiheessa metaani pumpataan Kokkolan Ykspihlajan Suurteollisuusaluelle suunnitteilla olevaan maakaasuverkkoon, josta käsin alueen teollisuudet voivat käyttää sitä prosesseissaan tai polttoaineena. Prosessin hukkalämpö hyödynnetään Kokkolan kaukolämpöverkossa.
”Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on luoda skaalattava malli, jota voidaan kopioida ja hyödyntää laajemmassa mittakaavassa, kun yhteiskuntamme pyrkii hiilineutraaliuteen”, kertoo Raahen monienergiapuiston toimitusjohtaja Olli-Pekka Marttila.
Hankkeen toteuttavat yhdessä Raahen Monivoima, Kokkolan Energia ja Q Power.
Hankkeen sähköntuotanto tapahtuu Ketunperän monienergiapuistossa, noin 10 km Raahesta etelään. Puistoon on suunnitteilla kuusi tuulivoimalaa, joiden yksikkökoko on noin 6–7 MW, minkä lisäksi tuulivoimaloiden yhteyteen rakennetaan 9 200 paneelista koostuva 5 MWp aurinkopaneelikenttä. Lisäksi vaihtelevaa sähköntuotantoa tasapainottaa 5 MW sähkövarasto (akusto).
”Kaikki sähköntuotantolaitokset sijaitsevat omilla kiinteistöillämme, ja hankkeen tuulivoimaloille on olemassa tarvittavat luvat. Aurinkopaneelikentän lupaprosessi on loppusuoralla”, kertoo Marttila.
Osa Ketunperän sähköntuotannosta siirretään Ykspihlajan teollisuusalueelle elektrolyysiä ja myöhemmin metaanin tuotantoa varten.
”Metaanilla voidaan korvata osa teollisuuden käyttämästä fossiilisesta maakaasusta. Konsepti lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, vahvistaa sähköverkon vakautta ja tuottaa kustannustehokkaasti teollisuudelle uusiutuvia polttoaineita”, Marttila tiivistää.
Vaikka hankkeessa hyödynnetään monia erilaisia teknologioita, Marttilan mukaan ketjussa ei ole heikkoja lenkkejä.
”Tuulivoimaa on jo vuosikausia hyödynnetty teollisessa mittakaavassa, ja aurinkoenergiaa on viime vuosina kehitetty ja laajennettu merkittävästi. Sama koskee akkuteknologiaa, jonka kehitystä on vauhdittanut sähköautoteollisuuden suuri akkujen kysyntä. Akut muuttuvat yhä pienemmiksi, mutta niiden teho vain kasvaa. Hankkeen viiden megawatin akkuyksikkö mahtuu standardikokoiseen isoon merikonttiin.”
Vedyn valmistus elektrolyysin avulla kuin myös metaanin tuotanto ovat vakiintuneita teknologioita.
”Elektrolyysi on noin satavuotias keksintö, vaikka sen teollisten sovellusten laaja-alainen kehitys onkin vasta viime aikoina saanut tuulta alleen. Myös metaanin tuotanto on vakiintunut teknologia. Hankkeen yhteistyökumppani Q Powerilla on oma teknologiansa tätä varten.”
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden laitteistot ja Ketunperän infrarakentaminen ovat nyt tarjouskierroksella, ja hanke saa syksyn aikana tarkemman hintalapun.
Investointipäätös tehdään alkuvuodesta 2023 tarjouspyyntöjen perusteella, minkä jälkeen asiat voivat edetä nopeasti. Suunnitelmien mukaan järjestelmä on käytössä jo vuonna 2024, jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti.
