Hanketta on seurattu kiinnostuksella, koska tuulivoimapuisto rakennettiin arktiseen ilmastoon, jossa vaarana on lapojen toistuva jäänmuodostus. Kriitikotkin ovat olleet aktiivisia ja viitanneet myllyjen vaikutukseen tunturimaisemaan.
Puolustajat ovat todenneet, että tuuliolot ovat hyvät, arvioitu keskituuli on 7,5–8 m/s, ja lähellä on vesivoimala, joten tuulivoimalat on voitu liittää valtakunnalliseen kantaverkkoon kustannustehokkaasti.
Blaiken-myllyissä on kiinalaiset vaihteettomat suoravetoiset magneettigeneraattorit, jotka on valmistettu neodyymistä ja muista maametalleista, sillä näin voidaan välttää vaihdelaatikoiden liikkuvien osien kulumisesta aiheutuvat ongelmat.
Roottorinlapojen jäänmuodostuksen estämiseksi on tuulivoimaloihin valettu hiilikuitumattoja, joita lämmitetään, kun jäätä alkaa muodostua, ja lisäksi lavoissa kiertää lämminilmajärjestelmä. Näitä kahta tekniikkaa ei ole aiemmin käytetty yhdessä.
Myllyjen asennettu teho on 247,5 MW, arvioiduksi vuosituotannoksi ilmoitetaan 714 GWh sähköä vuodessa. Näin ollen tuulimyllyt käyvät 33 prosenttisesti asennettuun tehoonsa nähden.
Puiston omistavat Skellefteå Kraft (85 %) ja Fortum (15 %), investoinnin arvo on 350 miljoonaa euroa. Siitä 15 milj. euroa tulee EU:n NER300-puiteohjelmasta.
