EU-koneisto käy tällä hetkellä pienemmillä kierroksilla. Toukokuussa valitaan edustajat uuteen EU-parlamenttiin ja Junckerin EU-komissio vetää viimeisiä virsiään. EU lisännee jälleen kierroksia vasta kesän jälkeen, ja silloin kaikeksi onneksi puheenjohtajan nuijaa pitelee EU-myönteinen maa, Suomi.
Tammi-kesäkuun 2019 puheenjohtajamaana toimii Romania. Sen hallitus haluaa keskittyä energiasektorilla hintaan ja saatavuuteen. Asialistalla ovat korkealla niin EU:n 2050-ilmastotavoitteet kuin ydinvoiman laajentaminen, uudet kaasuputkihankkeet ja – yhtä yllättäen kuin poliittisesti epäkorrektisestikin – hiili!
Romanian toimintamahdollisuudet ovat typistyneet Brexitin ja lähestyvien vaalien vuoksi. ”Edessämme on haaste, meillä on käytännössä vain kolme kuukautta ennen kuin EU-parlamentti vaipuu horrokseen”, Romanian hallituksen edustaja selitti vuoden alussa Brysselissä.
Poliittisesta huomiosta kilpailee etenkin Ison-Britannian EU-ero 29. maaliskuuta.
Puhemiehen mukaan Romania suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Vaikka aurinko- ja tuulivoima vastaa suotuisalla säällä 30–40 prosentista Romanian sähköntuotannosta, maan energiapolitiikan avainsanoina ovat siis ”hinta ja saatavuus” ja uusiutuvilla energianlähteillä on tässä suhteessa huono maine Romaniassa.
Maan energiaministeri Anton Anton tuo kuitenkin esiin biomassan merkitystä. Hän selittää, että biomassan osuutta maan energiajärjestelmässä tulisi saada lisättyä nykyisestä vähäisestä yhden prosentin määrästä.
Etenkin maakaasu on edennyt Romanian energialistalla, samoin hiili. ”Emme rakasta hiiltä”, hallituksen edustaja sanoo, ”mutta sitä on saatavilla ja se on kohtuuhintaista.”
Riku Huttunen, Suomen työ- ja elinkeinoministeriön energiasektorin ylijohtaja, on energia-asioissa keskeisessä asemassa Suomen tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella.
EU:n johtajuus energia- ja ilmastopolitiikassa edellyttää vahvaa koordinaatiota jäsenvaltioiden kesken, hän sanoo. Energiaunioni, jonka ohjausasiakirja astui voimaan 24. joulukuuta 2018, on siinä tärkeä työväline.
Riku Huttunen kommentoi myönteisesti EU-komission ilmoittamaa visiota vähäpäästöisyysstrategiaksi, jolla pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä: ”Analyysit päästövähennyskeinoista eri toimialoilla ovat erityisen hyödyllisiä.”
Strategian voidaan odottaa olevan keskeinen teema EU:n energiapoliittisissa keskusteluissa v. 2019.
