Herrfors-Verkko jatkaa uusien kaapeliojien kaivamista heti roudan sulettua. Vuoden aikana saadaan jälleen 40 kilometriä uutta maakaapelia ilmajohtojen tilalle.
Eugmossa on purevan kylmää Herrfors-Verkon linja-asentajien Tuomas Keräsen ja Mikael Peldanin purkaessa vanhoja ilmajohtoja, jotka on kytketty irti sähköverkosta niiden tultua korvatuksi maakaapelilla. Kuluneet sähköjohdot rullataan kelalle ja kuljetetaan kierrätykseen. Uusi maakaapelilinjaus turvaa eugmolaisten sähkönsaantia, jonka tulee kestää vaativiakin sääoloja.
”Keskitymme kaava-alueille, jossa keskijänniteverkon sääherkimmät ilmajohdot korvataan vaihe vaiheelta maakaapeleilla. Pylväsmuuntamot korvataan samalla puistomuuntamoilla, jotka parantavat rengassyötön mahdollisuuksia häiriötilanteissa, kertoo Herrfors-Verkon toim.joht. Kristian Finell.
Lisäksi osa investoinneista kohdistuu automatiikkaan, esim. tärkeissä solmupisteissä sijaitsevien erottimien etäohjaukseen.
”Automatiikka pitää häiriöt minimissään ja nopeuttaa työnkulkua, kun korjaamme sähkökatkon aiheuttanutta vikaa. Henkilöstö on sähkökatkon sattuessa yleensä täystyöllistetty, joten erottimien etäohjaus on suureksi avuksi.”
Panostukset sähköverkon säävarmistuksiin jatkuvat vuonna 2019 aiemman strategian mukaisesti ja suunnilleen viime vuosien suuruisella budjetilla.
”Tämän vuoden summa on runsaat seitsemän miljoonaa euroa, ja hankkeet jakautuvat tasaisesti alueemme verkkoon”, Kristian Finell selittää.
Varmistaa sähkönsaantia
Panostusten taustalla vaikuttaa muun muassa vuoden 2013 sähkömarkkinalaki, jonka mukaan sähköverkkoyhtiöiden on turvattava verkkonsa sään varalta vuoteen 2028 mennessä. Konkreettisena vaatimuksena on, että vuoden 2028 jälkeen sähkökatko saa kestää asemakaava-alueella enintään kuusi tuntia ja kaava-alueen ulkopuolella enintään 36 tuntia.
”Suomessa on Euroopan maiden vertailussa erittäin vakaa sähköverkko, mutta on tärkeää edelleen jatkaa sen turvaamista sään aiheuttamilta kuormituksilta. Asiakkaiden sähkönsaanti varmistuu entisestään, mutta sen seurauksena sähköverkkoyhtiöt joutuvat investointiensa kattamiseksi veloittamaan asiakkailtaan korkeampia siirtomaksuja”, Kristian Finell toteaa.
Investointeja alettiin tehostaa v. 2015, jolloin maakaapeleiden osuus Herrfors-Verkon sähköverkossa oli 14 %. Nyt maakaapeliosuus on 26 %, ja vuoden 2019 aikana maahan kaivetaan runsaat 40 km kaapelia. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2028, jolloin maakaapeliosuuden on tarkoitus olla 40 %.
”Silloin olemme varmistaneet verkon sään kuormituksilta lain vaatimusten mukaisesti, mutta ei se tietenkään tarkoita, että olisimme täysin turvassa sähkökatkoilta. Erilaisia sään ääri-ilmiöitä voi syntyä, joten valitettavasti ei ole mahdotonta, että pitkiä sähkökatkoja sattuisi myös tulevaisuudessa.”
Rajallinen näkyvyys myrskyssä
Aapeli-myrsky tuoreessa muistissa on helppo ymmärtää, millaisia rasituksia sähköverkon täytyy kestää. Voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat myrsky-yönä 1.–2. tammikuuta valtavasti puita. Jotkin rojahtivat sähkölinjoille ja aiheuttivat sähkökatkoja.
Monilla Itämeren ja Pohjanlahden rannikon verkkoyhtiöillä oli suuria vaikeuksia palauttaa sähköt asiakkailleen, jotkut asiakkaat olivat sähköttä useita viikkoja. Myös Herrforsin alueella osa asiakkaista kärsi sähkökatkoista, Pietarsaaressa ja Maksamaalla, ja vakinaisten asukkaiden sähkökatkot kestivät pisimmillään yli 12 tuntia. Pienessä määrässä kesämökkejä katkot olivat vielä huomattavasti pidempiä.
”Myrsky iski tällä kertaa pahiten rannikolle, minkä vuoksi pystyimme keskittymään aika kapealle maantieteelliselle alueelle. Silti valvomon työkuorma oli valtava, samoin sisukkaiden asentajiemme työpanos kentällä, jossa näkyvyys oli tuskin 10 metriä, vaikka heillä oli käytössään voimakkaat valonheittimet.”
Pietarsaaressa Permon sähköaseman läheisyydessä katkesi myrskyssä suurjännitepylväs, minkä vuoksi suuri osa seutua pimeni hetkeksi. Herrfors pystyi kovalla työllä ja hyvien rengassyöttömahdollisuuksien ansiosta palauttamaan sähköt asiakkaille suhteellisen nopeasti.
”Emme tiedä tarkasti, miksi muilla yhtiöillä oli pidempiä katkoja, mutta me työskentelimme tavalliseen tapaan sillä periaatteella, että palautamme verkkoon mahdollisimman monta mahdollisimman nopeasti. Joudumme priorisoimaan, se on aivan välttämätöntä, vaikka se voi tuntua ikävältä.”
Maakaapeli ei ole täydellinen
Luonto altistaa ilmajohdot kuormitukselle, mutta Kristian Finell huomauttaa, että maakaapelillakin on puutteensa.
”Maakaapeli on ilmajohtoon verrattuna suhteellisen kallis asentaa, ja sitä on myös vaikeampi korjata häiriötilanteissa. Häiriöitä voi syntyä, jos asennus on tehty huolimattomasti, ja myös routa voi aiheuttaa ongelmia.”
Laatu ja kustannustehokkuus ovat johtotähtiä Herrfors-Verkon rakentaessa sähköverkkoa. Siksi suurin osa työstä tehdään oman henkilöstön voimin.
”Ostamme kaivutyöt ulkopuolisilta yhtiöiltä, mutta haluamme tehdä kaapeliasennukset itse, jotta oman verkkomme hallinta säilyy meillä.”
Herrfors-Verkko omistaa myös huomattavan osan alueverkkoa, suurjänniteverkkoa, etelän Tuovilasta Katternön sähköaseman ja Pietarsaaren kautta pohjoiseen Ylivieskaan.
”Olemme viime vuosina uudistaneet alueverkossa useita sähköasemia pitkän ajan suunnitelman mukaan ja myös jatkuvasti huollamme alueverkkoa.”
Aapeli-myrskyn Permossa katkaisema pylväs kuului malliin, joka aiotaan nyt vaihtaa paremmaksi kestämään rasituksia. Korkeissa suurjännitepylväissä alettiin jo viime vuonna vaihtaa metalliset tukivaijerit betonirakenteeseen.
”Pohjanmaalla happamat sulfaattimaat ruostuttavat metallivaijereita, siksi meidän on vaihdettava ne. Suurjänniteverkon häiriöissä sähkökatko koskee suurta joukkoa asiakkaita. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia myös suurjänniteverkon säänkestävyydestä”, Kristian Finell sanoo.
