Sähkön verotukselle ympäristösyistä ei ole päteviä perusteita, kirjoittaa Katternön lukijoille jo entuudestaan tuttu kansantaloustieteen professori Runar Brännlund kannanotossaan Västerbottens-Kuriren-lehdessä.
Brännlund mainitsee historiallisessa katsauksessaan, miten Ruotsissa otettiin vuonna 1951 käyttöön sähkönkulutuksen vero, joka nykyrahassa vastaa 15:tä äyriä (1,4:ää senttiä) kilowattitunnilta. Sittemmin verotusta on asteittain korotettu ja kun siihen lisätään vielä veroa verolle arvonlisäveron muodossa, sähkönkulutuksen kokonaisverorasitus on nykyään 44 äyriä (4,2 senttiä)/kWh.
Sähköverojen käyttöönottoa perusteltiin tarpeella kartuttaa valtion kassaa. Myöhemmin sähkön kulutusverotusta on alettu perustella ympäristö-, tehokkuus- ja ilmastoargumenteilla. Se on Brännlundin mielestä harhaanjohtavaa:
”Sähkönkäytöllä ei ole suoria kielteisiä ympäristövaikutuksia. Mahdolliset kielteiset vaikutukset syntyvät sähköntuotannossa, riippuen primaarienergian lähteestä ja käytetystä tekniikasta.
Toinen perustelu, talous, ei sekään ole pitävä. Jos sähköveron tarkoituksena on kartuttaa valtion kassaa, olisi parempi ottaa käyttöön vero, jonka veropohja on laajempi, esimerkiksi arvonlisävero. Sähkön kulutusvero tarkoittaa, että sähköstä tulee muita tuotteita kalliimpaa.”
Runar Brännlund kehottaa pohtimaan, onko siinä mitään järkeä, että yhdellä kädellä verotetaan sähkönkulutusta ja toisella tuetaan sähköautoja ja -pyöriä.
”Meidän pitäisi ostaa ladattavia ajoneuvoja ympäristön takia mutta jättää ne lataamatta samasta syystä”, hän toteaa.
