Tammikuun 8. päivänä klo 14.05 Keski-Euroopan kantaverkkoyhtiöiden hälytyskellot soivat. Taajuus putosi dramaattisesti sen merkkinä, että jotain vakavaa oli tapahtunut. Kellot soivat myös Kaakkois-Euroopassa mutta siellä koska taajuus nousi. Nopea, automatisoitujen tapahtumien ketju johti 40 sekunnin kuluttua Euroopan sähköverkon eroamiseen kahteen osaan.
63 minuutin ja runsaan dramatiikan jälkeen nämä kaksi verkkoa voitiin jälleen palauttaa yhteen.
Euroopan kantaverkkoyhtiöiden organisaatio ENTSO-E esitti kaksi viikkoa myöhemmin ensimmäisen analyysin tapahtumien kulusta:
Tilanteen käynnisti kahden 400 kilovoltin virtakiskon äkillinen irtoaminen toisistaan Ernestinovon muuntoasemalla Kroatiassa. Näin tapahtui, kun ylivirtasuojarele oli laukaissut kiskojen välisen liittimen ja pysäyttänyt näin sähkönsiirron molempiin suuntiin.
Kun sähkövirta haki muita reittejä, se sulki näiden mainittujen 40 sekunnin aikana 14 asemaa Pohjois-Balkanilla ja Romaniassa sillä seurauksella, että Euroopan sähköverkon luoteisosa ja kaakkoisosa erotettiin kahdeksi erilliseksi verkoksi. Kronologinen tapahtumakulku käy ilmi alla olevasta ENTSO-E:n kartasta.
Sähkön taajuus, jonka täytyy normaalisti pysyä 49,90–50,10 hertsissä, putosi 15 sekunnissa 49,74 hertsiin erolinjan luoteispuolella ja nousi 50,60 hertsiin erolinjan kaakkoispuolella.
Sitten taajuus kipusi luoteessa neljän minuutin jälkeen takaisin toivotulle taajuusvälille, mutta kaakossa se pomppi edestakaisin, kunnes nämä kaksi verkkoa pystyttiin jälleen yhdistämään klo 15.08.
Tehoepätasapaino oli aluksi 6 300 megawatin suuruusluokkaa. Se vastaa kuutta ydinreaktoria.
Kaikesta huolimatta sähköjärjestelmä selvisi häiriötilanteesta tällä kertaa hyvin. Se johtui Euroopan kantaverkkoyhtiöiden koordinoiduista toimista ja ripauksesta onnea. Tärkeintä oli, että Ranskassa ja Italiassa voitiin kytkeä automaattisesti irti mittava sähkönkulutusmäärä (1 700 MW) suurasiakkaiden kanssa solmittujen sopimusten perusteella. Pohjoismaista siirrettiin verkkoon automaattisesti 420 MW ja Isosta-Britanniasta 60 MW.
Kaakossa tärkeänä toimenpiteenä oli, että turkkilainen 975 MW:n tuotantoyksikkö irrotettiin automaattisesti verkosta 32 sekuntia Ernestinovon tapahtuman jälkeen.
Häiriö ei näkynyt Suomen verkossa millään tavalla, ilmoittaa Fingridin toim.joht. Jukka Ruusunen.
Ruotsissa tapahtuma näkyi lyhyen aikaa, kun tasavirtalinkki Konti-Skan, Ruotsin ja Tanskan välinen merikaapeli, tuki manner-Euroopan synkronialuetta 20 minuutin ajan, kertoo käyttöpäällikkö Pontus de Maré.
Keski-Euroopassa häiriötilanteesta raportoitiin medioissa laajalti. Esimerkiksi itävaltalaisen sähköjätin EVN:n suosittu tiedottaja Stefan Zach piti TV:ssä opettavaisen esitelmän.
Asiantuntijat ennustavat Eurooppaan suurta blackoutia, pimennystä, viiden vuoden sisään, hän selitti. Kaskadivaikutusten vuoksi tapahtumaketjua ei pystytä ennakoimaan varmasti. Hän pitää tätä seurauksena eurooppalaisesta megatrendistä kohti säästä riippuvaista uusiutuvaa sähköä, joka tuo sähköntuotantoon yhä suurempia ja nopeampia vaihteluja.
”Uusiutuvan sähkön rakentamisen täytyy kulkea käsi kädessä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joilla turvataan sähkönsaanti myös silloin, kun tuuli- ja aurinkovoima eivät tuota mitään”, Stefan Zach sanoi ja kuulutti pyöreän pöydän keskustelua, jossa kaikki tärkeät intressiryhmät kokoontuvat ratkaisemaan ongelmaa. Sitten hän täräyttää:
”Useimmat asiantuntijat lähtevät Euroopassa siitä, että eri maiden yli ulottuvassa blackoutissa voi kestää 10–12 päivää ennen kuin sähkö saadaan palautettua ihmisille. Ei ole poissuljettua, että tällainen tilanne voisi johtaa kansalaissotaa muistuttaviin skenaarioihin.”
