Svenska Energimarknadsinspektionen, Energiateollisuus ry

Sähkön hinta nyt ennätyskorkea

Viime vuonna sähkön hinta oli ennätysmatala, tänä vuonna se on ennätyskorkea. Miten se voi niin heitellä?

Sähkön hinnanvaihtelut riippuvat monista tekijöistä ja kaikki ennusteet hintakehityksestä menevät ennemmin tai myöhemmin vikaan.

On kuitenkin tarkennettava, mitä ”sähkön hinnalla” tarkoitetaan. Sähkölaskussa näkyvät summat ovat nimittäin merkittävästi suurempia kuin pelkät sähkön tuotantokustannukset.

Tuotantokustannusten päälle tulevat valtion määräämät huomattavat verot (etenkin energiavero ja arvonlisävero). Lisäksi lasku sisältää sähkönsiirtomaksun, siis sähköjohtoja ylläpitävän sähköverkkoyhtiön kustannukset.

Vuonna 2020 sähköntuotanto, sähkönjakelu ja verot vastasivat kukin noin kolmasosasta suomalaisen kotitalouden sähkön loppuhinnasta.

Itse sähkö oli viime vuonna halvimmillaan liki 20 vuoteen, keskimäärin 28,02 euroa/MWh (siis 2,8 senttiä/kWh), pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssihinnan mukaan. Sähköpörssissä hinta asetetaan joka hinta-alueelle (Suomi muodostaa yhden yhtenäisen hinta-alueen) etukäteen vuoden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Sähköpörssin hinta on v. 2020 tähän mennessä (tammi–elokuu) ollut Suomessa liki kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna, 5,41 senttiä/kWh. Yllä oleva kaavio osoittaa, että hinta oli erityisen korkea heinäkuussa, 7,87 senttiä/kWh, ja tämä siis ennen kuin sähkönmyyjät ovat laittaneet hintaan omat lisänsä.

 

Mikä selittää näitä nopeita ja suuria hintavaihteluja?

Kolme pääasiallista syytä: sään vaihtelut, poliittiset päätökset ja pullonkaulat eri puolilla koko Euroopan sähköjärjestelmää.

Sää vaikuttaa sekä sähkön kysyntään että tarjontaan. Kun on kylmä, tarvitaan tietenkin enemmän energiaa lämmitykseen – ja kun on kuuma, jäähdytykseen. Pimeällä tarvitaan enemmän sähköä valaistukseen.

Tuulisähköntuotanto on tietenkin täysin riippuvainen tuulesta. Pohjoismaissa oli viime keväänä ja kesänä lähestulkoon tyyntä useita harvinaisen pitkiä ajanjaksoja. Tuulivoima tuotti yhdessä vaiheessa Suomessa 14 MW, mikä on noin 0,5 % asennetusta kokonaistehosta.

Kaikkein eniten sähkön hintaan vaikuttaa kuitenkin vesivoimala-altaiden, etenkin norjalaisten, vesimäärä. Viime vuonna ne olivat ääriään myöten täynnä runsaiden sateiden ja tuntureiden harvinaisen runsaslumisen talven jälkeen. Tänä vuonna vesialtaat ovat matalalla, kuten yllä olevat käyrät osoittavat.

Poliittiset päätökset – erilaiset tuet, verot, subventiot ym. – ohjaavat hintaa monin tavoin mutta nykyään etenkin eurooppalaisen päästöoikeusjärjestelmän kautta, jossa hinnat ovat nyt nousseet nopeasti 60 euroon hiilidioksiditonnilta.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö on sen vuoksi erittäin kallista, ja koska monet maat ovat vahvasti riippuvaisia hiilestä ja kaasusta, se ajaa yleisestikin sähkön hintaa ylöspäin.

Mitä tulee sähköverkkojen pullonkauloihin ja maiden välisen sähkönsiirron rajoituksiin, Suomi joutuu kärsimään – koska on vahvasti riippuvainen sähköntuonnista – hyvin paljon siitä, että Ruotsin kantaverkon on yhä vaikeampaa ylläpitää ja siirtää virtaa verkossaan. Ruotsin pullonkaulat siis nostavat sähkönhintoja meilläkin.

TEKSTI: Svenolof Karlsson