Miten tässä näin kävi?
Yhden äänen mukaan Ursula von der Leyenin johtama nykyinen EU-komissio on ”poliittisempi” kuin yksikään edeltäjistään. Sen sanotaan runnovan agendaansa tavanomaista kovemmalla poliittisella pelillä. Taksonomia-asetus siitä esimerkkinä.
Anton Steen, Fortumin yhteiskuntasuhteiden johtaja Ruotsissa, kuuluu niihin, joiden mielestä EU-komission yhtälö ei täsmää.
”Säädösesitys menee monissa tapauksissa huomattavasti EU-lainsäädäntöä pidemmälle, ja vaarana on, se johtaa kaksiin standardeihin. Lisäksi esitys on varsinaisessa taksonomia-asetuksessa säädetyn teknologianeutraaliuden vastainen”, hän sanoo.
”Voimassa olevan lainsäädännön ylittäminen ei toki aina ole väärin, mutta esimerkiksi vesivoiman osalta Ruotsin kansallinen suunnitelma ja hiljattain aloitettu vesivoiman uudelleenarviointi on rakennettu vesipolitiikan puitedirektiivin varaan. Jos nyt tulee täysin uusi säännöstö, joka ei ota ollenkaan huomioon paikallisia biologisia olosuhteita, ja juuri uudelleenarviointiprosessin alkaessa, tilanne olisi äärettömän sekava.”
Anton Steen kyseenalaistaa samoin myös EU-juridiikan soveltamista.
”Delegoidussa säädöksessä saa antaa vain ei-keskeisiä muutoksia EU-asetukseen. Mutta nyt esillä olevassa tekstissä muutokset ovat hyvin laajoja. Tämä ei käy yksiin Lissabonin sopimuksen kanssa, jossa määritellään, kuinka EU:n tulee toimia.”
Lisäksi hän reagoi siihen, kuinka säädösesityksessä politiikkaa legitimoidaan tieteellä.
”Asiakirjassa pyritään kaventamaan nämä uskomattoman monitahoiset asiat eräänlaiseksi kaksinapaiseksi kestävyystodistukseksi, jossa vastauksena on aina joko jaa tai ei, ja se on todella ylimalkaista. Tällaisen todistusjärjestelmän vaikutuksia energiajärjestelmän kokonaisuuteen ei myöskään arvioida”, Anton Steen sanoo.
Hänen kollegansa Simon-Erik Ollus, Fortumin sähkökaupan ja tuotannonohjauksen johtaja, kysyy, miksi EU-komissio lähti ylipäätään tälle tielle.
”Omien arvioiden tekemisen pitäisi kuulua investoijien omaan kompetenssiin”, hän sanoo.
Ruotsin bioenergiayrityksiä edustavan Svebion elinkeinopoliittinen johtaja Kjell Andersson yhtyy yllä esitettyyn kritiikkiin mutta haluaa vielä lisätä muutaman asian:
”Bioenergia on kaikista energialajeista määrällisesti suurin sekä Suomessa että Ruotsissa. Metsämme kasvavat paljon enemmän kuin mitä niitä kaadetaan. Energianlähde ei voi tätä uusiutuvampaa olla. Mutta tämän esityksen myötä esim. kaukolämpö olisi jotenkin epäiltävää. Ja jokaiselta metsänomistajalta ja maanviljelijältä vaadittaisiin kohtuuton byrokraattinen ympäristö- ja ilmastoselvitys.”
”Myös liikennepuoli näyttää todella ikävältä. Vuodesta 2026 lähtien ei hyväksytä mitään muita kuin sähkö- ja vetykaasuautoja. Kaikki biodiesel-, biokaasu- ja etanolibussit ovat periaatteessa hylättyjä. Ruotsin ilmastotavoite, siis 70 %:n vähennys liikennesektorin päästöissä vuoteen 2030 mennessä, olisi käytännössä mahdoton toteuttaa.”
Kjell Andersson reagoi voimakkaasti myös siihen, ettei esityksessä sisällytetä bioenergian tutkimusta kestävyystutkimuksen piiriin.
”Tämä koskee sekä luonnontieteellistä tutkimusta että konsulttipalveluja. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai konsulttiyritysten työtä bioenergian parissa ei siis pidettäisi kestävänä. Niiden toiminta joutuu mustalle listalle ennen kuin ne ovat ehtineet esitellä tuloksiaan.”
”Olen pohjimmiltani EU-myönteinen mutta tämä nykyinen peli on vastenmielistä”, Kjell Andersson sanoo.
Tämä tausta selittää ne ainutlaatuiset yhteiset toimet, joita Pohjoismaiden energia-alan toimijat nyt suuntaavat EU-komissiota vastaan. Etenkin vesivoimaa ja bioenergiaa puolustetaan vihreinä energianlähteinä. EU-komissiolle lähetyn yhteisen kirjeen ovat allekirjoittaneet Fortum, Vattenfall, Göteborgs Energi, Teollisuuden Voima sekä Suomen ja Ruotsin energia-alan järjestöt. Toisen kirjeen ovat allekirjoittaneet yhteensä yhdeksän eurooppalaista energia-alan järjestöä.
Suomen hallitus teilasi kohteliaasti mutta päättäväisesti säädösluonnoksen 18-sivuisessa, samansisältöisessä kommentissaan. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen kerrotaan lähettäneen asiasta lisäselvitystä rahoituskomissaari Mairead McGuinnessille ja kauppakomissaari Valdis Dombrovskisille osoittamassaan kirjeessä.
Europarlamentaarikoista Nils Torvalds, Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen (Renew Europe -ryhmässä) ovat ilmaisseet, että esitetyt rahoituskriteerit ”asettavat kohtuuttomia ympäristövaatimuksia vesivoimalle ja ovat ristiriidassa vesipuitedirektiivin kanssa” ja ”heikentävät metsien kestävää hoitamista”.
Vesivoiman kahden suurvallan, Ruotsin ja Norjan, hallituksetkaan eivät arvosta säädösesitystä, tämä käy ilmi maiden energiaministereiden Anders Ygemanin ja Tina Brun lähettämästä kirjeestä Mairead McGuinnessille ja energiakomissaari Kadri Simsonille. Ygeman ja Bru katsovat, ettei esityksessä ole ymmärretty vesivoiman roolia vihreässä energiajärjestelmässä.
Euractiv-uutissivuston mukaan nyt käydään korkean tason poliittista peliä EU-komission tulevan säädösesityksen sisällöstä. Kymmenen Etelä- ja Itä-Euroopan maata on muun muassa vaatinut, että maakaasu – joka on fossiilista – on luokiteltava hyväksyttäväksi siirtymäkauden aikana, siis että sen tulisi olla ”Ugly”, ei ”Bad”.
