Katkaisijavika sai alkunsa tanskalaisella sähköasemalla tehtyjen töiden yhteydessä, jolloin Sjællandin (Tanska) ja Saksan välinen tasavirtakaapeli kytkeytyi automaattisesti irti. Sjælland menetti tämän takia 600 megawattia tuontisähköä. Ison-Beltin ylittävä kaapeli oli tuolloin myös poissa toiminnasta, joten Tanskan kahden sähköalueen (Sjælland ja Jylland) välillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä.
Sähköverkon jännitteen lasku aiheutti kaksi uutta vikaa neljän minuutin sisällä: Avedøre 2 -voimala kytkeytyi automaattisesti irti, samoin osa Rødsandin tuulivoimapuiston tuulivoimaloista. Yhteensä tämä tarkoitti lähes 1100 megawatin tehoalijäämää.
Kun järjestelmästä putosi tehoa Sjællandissa, tehonsiirto lisääntyi ainoita jäljelle jääneitä ulkomaan siirtokaapeleita pitkin, siis Ruotsista. Sen seurauksena puolestaan Ruotsin sähköalueiden välinen tehovirtaus ylitti nopeasti ne laskentarajat, jotka järjestelmän katsotaan kestävän.
Pohjoismaisen energiajärjestelmän taajuus tasapainotetaan jatkuvasti aivan 50 hertsin tuntumaan, mutta se putosi häiriön aikana alimmillaan 49,71 hertsiin. Tilanne saatiin tuurilla ja taidolla selvitettyä ennen kuin tapahtumaketju ehti kärjistyä yli sen rajan, jonka jälkeen mitkään toimenpiteet eivät olisi enää auttaneet. Maailma sai kuulla dramaattisesta tapahtumasta vasta, kun Svenska kraftnät paljon myöhemmin kertoi tapahtumakulusta.
Svenska Kraftnät kertoo raportissaan, kuinka Ruotsin kansallisessa valvomossa ryhdyttiin välittömästi toimiin sähköalueiden välisen siirron purkamiseksi. Etelä-Ruotsin SE4-sähköalueella aktivoitiin kaikki säätötarjoukset (jotka sähköntuottajat olivat antaneet etukäteen jatkuvasti tarvittavaa sähköjärjestelmän tasapainottamista varten). Etelä-Ruotsin erityinen ns. häiriöreservi käynnistettiin nopeasti. Tanskassa Energinet-kantaverkkoyhtiö aktivoi Sjællandissa kaikki säätötarjouksensa vastaavalla tavalla. Ruotsin vientiä Liettuaan rajoitettiin. Energinet oli valmiina kytkeytymään irti kulutuksesta Tanskan puolella, jos Ruotsin puolelta sitä pyydettäisiin.
Taajuus ja jännite saatiin kuitenkin palautettua käytön turvallisuusrajoille 15 minuutissa. Ruotsin SE3- ja SE4-sähköalueiden välinen siirto pysyi kuitenkin raja-arvon alla 22 minuuttia. SE2:n ja SE3:n välinen tehovirtaus pomppi raja-arvon molemmin puolin vielä pidempään.
”Ruotsin sähköverkko ei ole rakennettu kestämään useita näin vakavia käyttöhäiriöitä 15 minuutin aikana. Meillä oli edessämme mahdollinen manuaalinen irtikytkentä, jotta olisimme voineet turvata muun järjestelmän käyttöturvallisuuden”, kertoo Pontus de Maré, Svenska kraftnätin käyttöpäällikkö.
”Häiriö osoittaa, miten tärkeää pohjoismaiseen sähköjärjestelmään liittyneiden kumppaneiden on varmistaa kaikkien vaatimusten täyttäminen”, kommentoi de Marén kollega Ulf Moberg.
Pohjoismainen energiajärjestelmä on periaatteessa suunniteltu selviytymään viasta, joka vastaa kulloisenkin käyttötilanteen suurinta sähköntuotantolaitosta. Mutta kuten lokakuun 8. päivän tapahtumat osoittavat, viat usein seuraavat toisiaan. Vastaamatta jää, päättyisikö vastaavanlainen tapahtumaketju yhtä onnellisesti sähköverkon suuren talvikuormituksen aikana.
