Touko-, kesä-, heinä- ja elokuu 2020 olivat vuorotellen viileitä ja lämpimiä.
Etenkin toukokuu jää historiaan kuukautena, jolloin Pohjois-Suomessa oli ennätysmäärä lunta. Joillakin Keski- ja Pohjois-Lapin mittausasemilla lunta oli vielä kuukauden lopussakin yli 60 cm.
Lämpötila ei toukokuussa yhtenäkään päivänä yltänyt maagiseen 25 asteeseen, jota Suomessa pidetään hellerajana. Lähimpänä oli Porvoon Harabacka, 24,5 astetta 26. toukokuuta.
Kesäkuu sitä vastoin oli monilla paikkakunnilla ennätyslämmin, etenkin Länsi-Suomessa. Kesäkuussa mitattiin peräti 21 hellepäivää ainakin jossakin päin maata. Kesäkuun korkein lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin Kankaanpään Niinisalossa 25. kesäkuuta. Se jää vain kolme kymmenystä Suomen kesäkuun lämpöennätyksestä, joka mitattiin Ähtärissä v. 1935.
Kesäkuu oli pitkään erittäin kuiva, ja silloin nähtiin monia maasto- ja metsäpaloja. Sitten kuun viimeisenä päivänä saapui Päivö-myrsky, joka toi yli 50 mm:n sateet suureen osaan maata. Eniten satoi Pielaveden Venetmäellä, kaikkiaan 90,8 mm yhden vuorokauden aikana.
Heinäkuussa säätyyppi jälleen vaihtui ja oli normaalia kylmempää. Useilla havaintoasemilla maan länsi- ja pohjoisosissa ei mitattu yhtään hellepäivää. Etelärannikkoa lukuun ottamatta aurinkotunteja oli vain 20–30 % normaaliarvoihin verrattuna. Yli 100 mm:n sademääriä mitattiin yleisesti koko maassa.
Kuukauden ylin lämpötila oli 27,7 astetta, joka mitattiin 18.7. Joensuun lentoasemalla.
Elokuussa sää jälleen kääntyi, ja keskilämpötilat olivat keskimääräistä korkeampia suurimmassa osassa maata. Kruunupyyn lentoasemalla mitattiin elokuun korkein lämpötila, 29,4 astetta 8. elokuuta. Kuun 28. päivänä oli monin paikoin yöllä hallaa maan pohjoisosassa.
Elokuun sademäärät jäivät paikoitellen alle kolmasosaan keskimääräisistä luvuista.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä-elokuun jakso oli 0,5–1,5 astetta lämpimämpi kuin tilastollinen vertailujakso 1981–2010. Ukkoset olivat harvinaisia, Suomessa noin 50 000 salamaniskua kun pitkän ajan keskiarvo on 130 000.
