Viime elokuussa monet Tesla-sähköauton omistajat saivat yhtiöltä ilmoituksen: ”Pyydämme teitä mahdollisuuksien mukaan vähentämään auton lataamista Superchargerilla tai kotilaturilla klo 16–21. Näin tuette toimenpiteitä, joihin osavaltio on ryhtynyt sähkönkysyntään vastaamiseksi.”
Kalifornian sähköjärjestelmä ei nimittäin pystynyt toimittamaan sähköä kaikille. Yhtenä syynä oli Kalifornian osavaltion lämpöaalto, jonka vuoksi ilmastointijärjestelmät kävivät ääritehollaan.
Mutta syynä oli myös se, ettei osavaltio ollut kehittänyt sähköjärjestelmäänsä vastaamaan siihen kohdistuneisiin yhä suurempiin vaatimuksiin. Kalifornia on sähkökatkojen määrässä ylivoimaisesti USA:n tilastokärjessä: 4 297 katkoa vuosina 2008–2017, kun toiseksi tulleessa Texasissa niitä oli 1 603, ilmoittaa Eaton-yritys.
Tilanne ollessa pahimmillaan osavaltion sähköjärjestelmästä vastaava viranomainen, California Independent System Operator (CISO), joutui turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin. Sähkö katkaistiin vuorotellen eri sähkönjakelualueilla. Tämä koski ainakin 410 000 kotitaloutta.
CISO ehti luvata, ettei tämä toistuisi, mutta niin tapahtui heti seuraavana päivänä. Asiaa selitettiin monin tavoin: tuulivoima tuotti 1 000 MW ennustettua vähemmän, pilviverho peitti autiomaan aurinkoenergialaitoksia, mikä vähensi niiden tuotantoa, ja kaiken kukkuraksi 470 MW:n voimala irtosi odottamatta verkosta.
Silloin CISO oli kuitenkin vedonnut sekä yksityishenkilöihin että yrityksiin ja pyytänyt niitä vähentämään energiankulutustaan vapaaehtoisesti ja olemaan käyttämättä sähkölaitteita ja asettamatta ilmastointia alle 25 asteeseen.
Kalifornian politiikassa on jo pitkään kiistelty sähköstä. Suuri osa ei vain fossiilisista voimaloista vaan myös ydinvoimaloista on suljettu. Viimeisin vielä käytössä oleva ydinvoimala, Diablo Canyon, aiotaan suunnitelmien mukaan sulkea v. 2025. Tavoitteena on järjestelmä, jossa on pelkästään uusiutuvaa sähköä.
Toisena poliittisena kiistakapulana ovat sähköverkot, jotka edelleen koostuvat suurelta osin puupylväiden varassa olevista paljaista johdoista samalla, kun kasvillisuuden tehokas raivaaminen johtokaduilta on ympäristölakien vuoksi vaikeaa. Kun johdot sitten vaurioituvat, usein salamaniskusta, ne putoavat maahan ja sytyttävät kuivan kasvillisuuden.
Sateiden lisääntyminen ei ole välttämättä eduksi, sillä se auttaa kasveja nopeampaan kasvuun. Kun kasvit sitten jälleen kuivuvat, ne ovat tehokasta polttoainetta osavaltiota usein tuhoisasti kohdanneissa maastopaloissa.
