Muistaapa kevään viileänä tai lämpimänä, voi tukeutua faktoihin. Todella koleiden jaksojen jälkeen tuli lämpimiä jaksoja, joten kokonaisuutena katsoen kevään lämpötila oli Suomessa lähellä keskiarvoa tai hiukan sen yli.
Huhtikuun korkein lämpötila, 18,0 astetta, mitattiin kolmena päivänä eri puolilla maata. Kruunupyyn lentoasemalta 19. huhtikuuta raportoitu lämpötila, 18,3°, osoittautui jälkikäteen tehdyssä tarkastuksessa virheelliseksi.
Maan pohjoisosassa oli vielä toukokuun alussa harvinaisen paljon lunta, Kittilän Kenttärovalla 83 senttimetriä.
Toukokuun 19. päivänä mitattiin Ilomantsin Pötsönvaarassa 30,8°, mutta reippaasti koleat jaksot vetivät kuukauden keskilämpötilaa alas pitkän ajan keskiarvoon.
Kesä- ja heinäkuu olivat sitten hyvin lämpimiä ja aurinkoisia. Koko Suomen kesäkuun keskilämpötila oli ennätyskorkea, 16,5°, eli 0,3 astetta yli kesäkuun edellisen ennätyksen vuodelta 1953.
Suomessa oli kesäkuussa kaikkiaan 25 hellepäivää (siis vähintään 25 astetta), mikä on suurin lukumäärä niinä 60 vuotena, joilta vuorokausiaineisto on digitoituna, siis vuodesta 1961. Kesäkuun korkein lämpötila, 33,6°, mitattiin 22. kesäkuuta Parikkalan Koitsanlahdessa.
Heinäkuukin oli hyvin lämmin ja aurinkoinen, samaa luokkaa kuin Pohjanmaalla koettiin heinäkuussa 2018. Kuukauden korkein lämpötila, 34,0°, mitattiin Heinolan Asemantauksessa 15. heinäkuuta.
Anjalan mittausasemalla mitattiin peräti 31 peräkkäistä hellepäivää, 18. kesäkuuta–18. heinäkuuta, mikä on pisin yhtenäinen hellejakso niinä 60 vuotena, joilta on saatavilla digiaineistoa.
Suuntaus katkesi heinäkuun lopussa, jolloin enimmäkseen kuivaa korkeapainevoittoista säätä seurasivat toistuvat matalapaineet. Elokuuta leimasivatkin sen vuoksi sateet ja yksi ainoa hellepäivä, nimittäin Anjalassa ja Virolahdella, 25,7 astetta 13. elokuuta.
Kesä, siis kesä-elokuu, oli kokonaisuutena Suomessa lämpimin vuoden 1937 jälkeen.
